21102 osumaa

Leprabakteerin perimä äärimmäisen pelkistynyt

Spitaalin aiheuttaja Mycobacterium leprae on tunnetuista bakteereista hitaimmin jakautuva. Bakteeria ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Ihmisen Schwannin solujen lisäksi se suostuu lisääntymään vain yhdeksänvöisessä vyötiäisessä (armadillo), jonka puolustuskyky on sopivasti vajavainen. Tästä avuttomuudestaan huolimatta bakteeri kykenee aiheuttamaan yhden ihmiskunnan pahimmista taudeista, johon sairastuu lähes 400 000 ihmistä vuosittain.

Matti Viljanen

Friedreichin ataksian patogeneesin jäljillä

Friedreichin ataksia on autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä neurodegeneratiivinen tauti, jonka kliinisiä piirteitä ovat ataksia, proprioseptisen tuntoaistin puutos, kardiomyo-patia ja diabetes mellitus. Sen taustalla on frataksiinin geenissä olevan kolmen emäksen toistojakson laajentuma, joten se kuuluu samaan perinnöllisten neurologisten tautien ryhmään kuin esimerkiksi Huntingtonin tauti, myotoninen dystrofia ja useat vallitsevasti periytyvät spinoserebellaariset ataksiat.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Yskä on astmaatikolle merkittävä vaiva

Usein on mielessä käynyt, miksi monet objektiivisesti hyvässä tasapainossa olevat astmaatikot lääkityksensä ohelle joskus silti haluavat yskänlääkettä siitä huolimatta, että lääkäri vakuuttaa yskän tottelevan astmalääkkeitä. Aikuisten astmaatikkojen (n = 272) elämänlaatua kartoittaneessa postikyselyssä Skotlannissa yskä tulikin esiin kiusallisimpana oireena: yskä ja päiväaikainen hengenahdistus löivät laudalta vinkumisen ja unihäiriöt. Tutkimuksessa potilaat laittoivat valmiita oirekuvauksia ja oireyhdistelmiä järjestykseen siltä osin, minkä mieluimmin ottaisivat itselleen. Pelkästään yskänä ilmenevä astma on tunnettu jo pitkään. Kliinikoiden on siis silti syytä kiinnittää astmaatikon hoidossa erityishuomiota yskään. Juuri oireiden vuoksihan potilaat hoitoon usein tulevat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astmaopastusta vertaisopetuksena

Australiassa Uuden Etelä-Walesin maaseudun kuudessa koulussa tutkittiin, miten voitaisiin parantaa murrosikää lähestyvien koululaisten tietämystä astmastaan. Strukturoidussa ohjelmassa yläluokkalaiset opettivat nuorempiaan. Ensin ohjelman kävivät läpi 11-vuotiaat, joista koulutettiin vertaisryhmien johtajia. Nämä opettivat sitten imuroimaansa tietoa ryhmissä 10-vuotiaille, jotka edelleen jakoivat oppiaan 7-vuotiaille. Tulokset olivat mielenkiintoisia: elämänlaatu koheni ohjelmassa mukana olleilla verrokkeihin nähden. Paras vaste saatiin 10-vuotiailla ja tytöillä. Poissaolot vähenivät ja astmakohtausten määrät lisääntyivät vain verrokeilla. Suomen hyvään astmaopastukseen tuskin saataisiin runsaasti uutta, mutta asiaa sopii miettiä.

Hannu Puolijoki

Terveystaloustieteilijät painottavat: Kustannusvaikuttavuus-tutkimuksessa riittää edelleen työsarkaa

Terveystaloustiede rantautui Suomeen 1970-luvun loppupuolella, jolloin ensimmäiset suomalaiset tutkijat tulivat takaisin kotimaahan opiskeltuaan alaa Englannissa. Terveystaloustieteellistä tutkimusta on tehty sen jälkeen maassamme paljon, mutta tutkijoiden ääntä ei ole välttämättä kuultu riittävästi sosiaali- ja terveysalan päätöksenteossa. Tutkimus on Suomessa painottunut terveyspoliittisesti keskeisille alueille kuten terveyspalvelujen käyttöön, voimavarojen jakoon ja taloudelliseen arviointiin. Terveystaloustieteelliselle tutkimukselle riittää runsaasti haasteita tulevaisuudessa: niitä ovat mm. vanhusten hoidon rahoitus, kasvavat mielenterveys- ja päihdeongelmat, terveydenhuollon uudet menetelmät, priorisointi sekä yksityistäminen.

Ulla Toikkanen

Diabeetikoiden ja verrokkien terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Helsingissä

Diabeetikot muodostavat huonosti hoidettuina pienen, mutta kalliin terveyspalvelujen suurkuluttajaryhmän. Tässä verrokkikontrolloidussa tutkimuksessa valtaosa diabeetikkojen hoidon kustannuksista aiheutui tyypin 2 diabeteksen ja erityisesti sen komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksesta aiheutuneena kustannuslisänä laskettuna komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito tuli yli 24 kertaa komplisoitumatonta tautia sairastavien hoitoa kalliimmaksi ja tyypin 1 diabeteksessa lähes 12 kertaa kalliimmaksi. Tehostetulla diabeteksen hoidolla voitaisiin saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.

Tero Kangas

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin

Siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin vähentää kustannuksia. Röntgenfilmit ja filmien kehittämiseen tarvittavat kemikaalit ovat kalliita. Myös työajan säästö on huomattava, kun kuvia ei enää tarvitse etsiä arkistoista ja kuljettaa hoitopisteeseen. Itäsuomalaisissa sairaaloissa tutkittiin radiologisten osastojen tuotantoprosessimallia, jonka tavoitteena on vähitellen päästä eroon filmeistä kuvantamistutkimuksissa ja siirtyä kokonaan sähköiseen järjestelmään. Digitaaliseen arkistointiin siirtyminen edellyttää huolellista arviointia nykyjärjestelmän ja uuden toimintamallin hyvistä ja huonoista puolista.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Matti Mattila, Seppo Soimakallio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030