21102 osumaa

Lyhyesti: Lentomelu heikentää koululaisten luetun ymmärtämistä

Tutkimusten mukaan melu voi heikentää lasten menestymistä koulussa ja akateemisella uralla ja olla jopa uhka terveydelle. Vertailututkimuksessa asuinpaikassaan lentomelulle altistuneet lapset häiriintyivät meluärsykkeestä enemmän ja heidän luetun ymmärtämisensä oli huonompaa kuin meluttomalla alueella asuneilla verrokeilla. Mielenterveyden ja stressireaktion välillä ei eroja ollut. Krooninen melu näyttää siis heikentävän lasten koulumenestystä. Herää myös kysymys, mitä haitallisia vaikutuksia ajallemme tyypillisellä melusaasteella on lasten ja nuorten koulumenestymiselle.

Raimo Kr Salokangas

Imeväisiän nuhanenä pienentää astmariskiä

Vastasyntyneen immuunijärjestelmä on painottunut atopioita suosivan Th2-vasteen suuntaan. Hygieniahypoteesin mukaan varhaislapsuuden infektiot voimistavat Th1-tyypin vastetta ja sitä kautta vähentävät atopiataipumusta. Laaja ja perusteellinen saksalaistutkimus osoittaa, että immuunijärjestelmän oikeaan virittämiseen pysyvät lievätkin hengitysteiden virusinfektiot. Edellytyksenä on, että infektiot pysyvät ylähengitysteissä ja ilmenevät ensimmäisen ikävuoden aikana.

Matti Viljanen

Vaihtoehto metanolimyrkytyksen hoitoon

Metanolimyrkytyksen klassinen hoito on hemodialyysi ja etanolin anto. Etanoli ja metanoli tarvitsevat molemmat alkoholidehydrogenaasia metaboloituakseen. Metanolista syntyvä muurahaishappo on kuitenkin emäainettaan toksisempi ja aiheuttanee metanolimyrkytykseen liittyvän kuolleisuuden ja sokeutumisen. Etanolilla voidaan hidastaa metanolin muuttuminen muurahaishapoksi, koska tämä kilpailee alkoholidehydrogenaasista. Etanolin käyttö saatetaan kokea ongelmalliseksi mm. sen takia, että sen terapeuttinen leveys ei ole järin suuri. Siitä humaltuu, mikä voi vahingoittaa myrkytystilassa olevaa elimistöä ja hypoglykemia uhkaa. Sen tehosta ei myöskään ole kontrolloituja tutkimuksia, eikä niitä liioin ole fomepitsolista, jota on rapakon takana tutkittu metanoli-intoksikaation hoidossa - laajaa kontrolloitua tutkimusta näin harvinaisen tilan vertailuhoidoista onkin vaikea ajatella.

Robert Paul

Lyhyesti: Sarkoidoosipotilailla masennusta

Melko laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa on todettu, että sarkoidoosiin liittyy paitsi somaattisia (mm. keuhkot, maksa, iho, silmät, hermot) myös mielentilaan liittyviä oireita, ennen kaikkea masennusta jopa 60 %:lla potilaista. Depressiolle alttiimpia ovat naiset ja hengenahdistusta enemmän kokevat. Havainto on uusi ja kriittiselle tarkastelulle hyvä kohde, mutta löydös sopii aiempiin tuloksiin mm. keuhkoahtaumataudin ja masennuksen yhteydestä. Lisätutkimuksia kaivataan, mutta tämänkin yhteyden mahdollisuus on hyvä muistaa suunniteltaessa hoitointerventioita.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Cave - kolonoskopian aiheuttama hyponatremia

Monenlaiset ärsykkeet kuten kipu voivat stimuloida vasopressiinin eritystä, mikä aiheuttaa veden retentiota ja hyponatremiaa. 40 kolonoskopiapotilaasta kolmelle (7,5 %) kehittyi hyponatremia (pitoisuus alle 130 mm/l) toimenpiteen loppuun mennessä. Tunti skopian jälkeen arvot olivat viitealueen tuntumassa. Gastroskopiaverrokeissa ei muutosta tapahtunut. Havainto on tärkeä, sillä joskus muuten terveelle potilaalle on kolonoskopian yhteydessä kehittynyt vakava hyponatreeminen enkefalopatia. Jos potilas on kolonoskopian jälkeen poikkeuksellisen pitkään unelias tai pöpperöinen, on syytä mitata seerumin natriumpitoisuus pikaisesti.

Robert Paul

Psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt väitteli syövän psykososiaalisista tekijöistä Ystävien tuki helpotti potilaiden stressiä

Psykososiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan sekä syöpäpotilaan psyykkiseen hyvinvointiin että taudin biologiseen etenemiseen. Psyykkinen stressi saa aikaan monenlaisia fysiologisia muutoksia, se heikentää mm. elimistön vastustuskykyä. Potilaat taas hallitsevat stressiä parhaiten muiden ihmisten tuen avulla, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitellyt psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt.

Ulla Toikkanen

Yleislääkärikonsulttitoiminta Helsingissä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja koordinaation tarve on lisääntynyt 90-luvulta lähtien. Hoitoketjujen muodostamisesta ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Helsingissä alkoi vuonna 1998 terveysasemien kehittämisprojekti (terveysasemaprojekti), jonka yhtenä tavoitteena oli parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Tässä yhteydessä haluttiin kokeilla yleislääkärikonsulttitoimintaa ja sen mahdollisuuksia Suomessa. Kokeilu alkoi maaliskuussa 1999 ja jatkui vuoden 2000 helmikuun loppuun.

Eeva Ketola, Jaana Mäkelä, Erik Hagman, Outi Kupiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030