Luonnon koralli ja hydroksiapatiitti luun korvikkeina

5.1.2001 Helsingin yliopisto

Jyrki Vuola

Eturauhassyövän geenien ilmentymisen ominaispiirteet

12.1.2001 Oulun yliopisto

Markku Vaarala

Sydänpotilas kohtaa huipputekniikan, mutta kuka ottaisi hänestä vastuun?

Suomalainen sydänpotilas pääsee lukuisiin teknisiin tutkimuksiin, ja hän kiertää spesialistilta toiselle. Tehostunut infarkti-diagnoosi paljastaa aina vain pienemmät tukokset. Mutta miten käy sydänpotilaan jatkohoidon? Ainakaan elämäntapaneuvonta ei oikein näytä onnistuvan.

Ulla Järvi

Sydänpotilaat oman onnensa nojassa?

Periaatteessa suomalaisen sydänpotilaan hoitoketju ja hoidonporrastus ovat hyviä ja oloihimme soveltuvia. Erikoissairaanhoito keskussairaalassa, perustutkimuksia ja -hoitoa aluesairaalassa ja terveyskeskuksessa.

Ulla Järvi

Kardiologeja Suomessa huolestuttavan vähän

Suomessa on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita kansalaisia noin 800000, mutta 2020-luvulla heitä on jo yli 1200000. Vaikka ikäihmiset ovat koko ajan terveempiä kuin aiemmin, merkitsee ikärakenteen muutos palvelutarpeen kasvamista. Terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti, minkä vuoksi tarvitaan myös lisää rahaa. Mitä kauemmin ihmiset elävät, sitä enemmän he sairastavat. Uusi teknologia on tehokasta ja vaikuttavaa, mutta usein kallista. Terveydenhuolto tarvitsee siis lisää voimavaroja.

Ulla Toikkanen

Dekompressiivinen kirurgia selkärangan etäpesäkkeiden hoitomuotona

Selkärangan etäpesäke on yksi vakavimmista syövän komplikaatioista. Todennäköisimmät etäpesäkkeen aiheuttajat ovat eturauhas-, rinta-, keuhko- ja munuaissyöpä. Jos etäpesäke havaitaan ajoissa, voidaan tilanne saada rauhoittumaan sädehoidolla. Kirurginen dekompressio tehdään, kun neurologiset oireet etenevät nopeasti tai nikamassa on instabiili murtuma. Tällöin tulisi leikkauksessa tehdä aina stabiloiva toimenpide, useissa tapauksissa spondylodeesi. Selkää stabiloivat toimenpiteet eivät pidennä potilaiden elinaikaa, mutta parantavat jäljellä olevan elämän laatua.

Martti Hirn, Jonna Maunu

Milloin sydämen ultraäänitutkimus on tarpeellinen avohoidossa?

Sydämen ultraäänitutkimuksen avulla saadaan tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Tutkimus auttaa sydänsairauksien diagnosoinnissa, hoitolinjojen valinnoissa ja seurannassa. Vaikka kaikukardiografiatutkimus on käyttökelpoinen menetelmä, on sen saatavuus avohoidossa melko rajallinen. Tutkimus tulisi kuitenkin tehdä niille potilaille, joiden jatkohoitoon löydöksellä oletetaan olevan vaikutusta. Katsauksessa käsitellään sydämen ultraäänitutkimuksen aiheellisuutta avoterveydenhuollon aikuispotilaille.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet

Uusimpina tulokkaina huumemarkkinoilla ovat synteettiset huumeet, joilla on oma käyttäjäkuntansa ja käyttökulttuurinsa; synteettiset huumeet ovat suosittuja erityisesti nuorten ja hyvin toimeentulevien keskuudessa. Niiden käytöstä aiheutuvan riippuvuuden hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea, ja hoidosta ei ole tutkittua tietoa. Kyseisten aineiden aiheuttamat myrkytystapaukset ovat usein lääketieteellisesti ongelmallisia. Lisäksi aineiden käyttöön liittyvät terveysriskit ovat melko tuntemattomia. Katsauksessa kerrotaan uusimpien huumeiden käytöstä, farmakologiasta ja akuuttihoidosta.

Hannu Alho, Elina Järvenpää, Timo Seppälä

Itsetuhoisuus skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyy vakavaa itsetuhoisuutta, jonka taustalta on todettavissa masennusta, toivottomuutta sekä sairauden psykologiseen ja sosiaaliseen merkitykseen liittyviä syitä. Itsemurhavaaraa ei useinkaan ole helppoa tunnistaa sairauden kroonisen vaiheen aikana eikä ennakkovaiheessakaan. Akuutin itsemurhavaaran tunnistamista ja hoitoa auttaa se, että kokonaishoidon suunnittelussa myös vakavan masennuksen merkitys otetaan huomioon ja tuetaan elämänhalun säilyttämistä.

Pirjo Saarinen

Bakteerihoitoa toistuvaan otiittiin - uuden aikakauden alku?

Ruotsalainen tutkijaryhmä julkaisi 1996 tutkimuksen, jossa he pystyivät vähentämään toistuvia A-streptokokkitonsilliitteja antamalla potilaille suun ja nenänielun alueella esiintyvää alfahemolyyttistä streptokokkia suihkeena mikrobilääkehoidon jälkeen. Mikrobilääkehoito tuhoaa patogeenien lisäksi aina myös normaalia bakteerikasvustoa, jonka toipuminen on avainasemassa uuden infektion torjumisessa.

Pentti Huovinen