Temporaaliarteriittiin yhdistelmähoitoa

Temporaaliarteriitin lääkehoito perustuu kortikosteroideihin. Annos on alkuun melko suuri ja sitä pyritään nopeasti pienentämään. Ylläpitolääkitystä jatketaan keskimäärin 2 vuotta. Kuitenkin noin 60 % potilaista saa oireita varsinkin, kun steroidiannosta pienennetään, ja 80 % saa haittavaikutuksia. On näyttöä, että lisäämällä hoitoon metotreksaatti voidaan steroidiannosta pienentää ja tulosta parantaa. Madridissa on tehty ansiokas hoitotutkimus, jossa asia vahvistuu.

Robert Paul

Treenaamalla eroon väsymyksestä

Krooniseen väsymysoireyhtymään tepsivistä hoidoista on paha pula. Tässä yksi:

Seppo Yt Junnila

Vapreotidi ja tähystys tepsii kohjuvuotoon

Porttilaskimopaineen nousu maksakirroosin vuoksi aiheuttaa ruokatorvi- ja mahalaukkukohjuja, jotka puhjetessaan ovat hengenvaarallisia. Esofagogastroskoopin kautta tehty kumilenkkiligaatio tai sklerosoivan aineen ruiskuttaminen kohjuun auttaa usein. Lisäksi porttipaine laskee somatostatiinianalogeilla. Usein, muttei aina, yhdistelmähoito on ollut pelkkää endoskooppista hoitoa parempi. Ranskalais-sveitsiläisenä yhteishankkeena on nyt tutkittu, miten vapreotidi tai lumelääke yhdessä endoskooppisen hoidon kanssa auttaa vuotavia kirroosipotilaita. Aikaisemmin ei ole tutkittu somatostatiinianalogin käyttöä ennen endohoitoa.

Robert Paul

Lyhyesti: Keuhkotoimintojen heikentyminen johtuu ikääntyneilläkin tupakoinnista

Matalien FEV1- ja FVC-arvojen on tiedetty yhdistyvän monenlaiseen sairastavuuteen ja myös kuolleisuuteen ikääntyneillä. Kalifornialaiset raportoivat 5 242 henkilön seitsemän vuoden seurantatulokset näiltä osin. Sydämen vajaatoimintaa sairastaneilla, korkeaa verenpainetta poteneilla ja beetasalpaajaa käyttäneillä oli muita huonompia ventilaatiofunktioiden arvoja; tosin kahden jälkimmäisen painoarvo pieneni iän karttuessa. Luonnollisesti keuhkosairaudet laskivat arvoja. Kaikkein merkitsevin tekijä, etenkin miehillä, ei liene yllätys: tupakointi ja nimenomaan sen jatkaminen. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa siis aina, kaikissa ikäryhmissä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikä tietoinen suostumus?

Kun henkilö osallistuu kliiniseen tutkimukseen, hänelle on kerrottava tutkimuksen edut, riskit ja haitat, jotta hän niiden perusteella tietää täsmälleen, mihin on ryhtymässä. Eräs brittitutkijaryhmä selvitti miten hyvin erään TIA-tutkimuksen osallistujat ymmärsivät tutkimuksen liittyviä asioita. 39 % ei ymmärtänyt, että 25 % vastaa yhtä neljästä, 44 % ei ymmärtänyt, että 25 %:n vähenemä merkitsee neljänneksen vähenemää, eikä 43 % ymmärtänyt, että 25 %:n vähenemä on sama kuin 100:n pieneneminen 25:llä. Tietoista suostumusta parempaakaan tapaa kliinisten tutkimusten eettisyyden turvaamiseen ei ole, mutta siihen liittyy ongelmia, joista tutkijoiden on hyvä olla perillä.

Robert Paul

Terveysturva ja sen rahoitus Esitutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Terveysturvan kokonaiskustannusten laskeminen on vaikeaa, kun sen osa-alueita hallinnoivat eri yksiköt. Sairaanhoidon kustannuksista vastaavat pääasiassa kunnat ja sairauspäivärahoista Kela. Pelkästään yhdistämällä näiden kahden rahoittajatahon rekisteritiedot saatiin mielenkiintoista tietoa eräiden tavallisimpien tautien hoidon kokonaiskustannuksista. Viime syksynä 16 kunnassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin mm., että toimenpiteeseen jonottaminen voi olla kalliimpaa kuin itse toimenpide ja että toipilasajat vaihtelivat sairaaloittain paljon.

Ilkka Vohlonen, Taru Karhunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Marja Pokka-Vuento

Geriatrina perusterveydenhuollossa Ääneseudulla

Suomessa on tällä hetkellä 64 geriatrian erikoislääkäriä. Suuri osa heistä työskentelee yliopistoissa, erikoissairaanhoidossa tai isojen kaupunkien terveydenhuollon organisaatioissa. Geriatrien yhteisenä työsarkana on vanhustenhuollon ja -hoidon organisointi sekä laadun kehittäminen. Väestön ikääntyessä, ja erityisesti yli 75-vuotiaiden suhteellisen osuuden kasvaessa, tarvitaan myös perusterveydenhuollossa yhä enemmän alan asiantuntemusta. Ääneseudun kuntayhtymässä on toiminut kolme vuotta perusterveydenhuollon geriatri, joka kuvaa työtään tässä kirjoituksessa.

Taina Lupsakko

Uutta tietoa kasvainten tyvikalvoista ja niitä hajottavista entsyymeistä

24.11.2000 Oulun yliopisto

Marko Määttä

Imusuoni- ja verisuonikasvutekijät ja -reseptorit ihmisen kudoksissa ja sairauksissa

22.12.2000 Helsingin yliopisto

Taina Partanen

Iäkkäiden aivohalvauspotilaiden kuntoutus

29.12.2000 Kuopion yliopisto

Kauko Pitkänen