Vanhat ja uudet infektiomarkkerit aikuisten syöpäpotilaiden infektioiden erotusdiagnostiikassa

12.1.2001 Oulun yliopisto

Raija Kallio

Perinataalikaudella saadun indometasiinilääkityksen vaikutukset ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla

12.1.2001 Tampereen yliopisto

Riitta Ojala

Terveen ja vajaatoimisen sydämen hapenkäyttö ja työteho

12.1.2001 Turun yliopisto

Heikki Ukkonen

Aivovammapotilaiden pitkän ajan toiminta- ja työkykyennuste

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Ilmari Asikainen

Maligni pleuran mesoteliooma

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Aija Knuuttila

Pitkäaikaiseen masentuneisuuteen liittyvät tekijät yleisväestössä

Selvitimme tutkimuksessamme pitkäaikaiseen masentuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä yleisväestössä. Pitkäaikaisesti masentuneet (13,9 % koko aineistosta) olivat muita vanhempia ja harvemmin naimisissa tai avoliitossa. He olivat useammin työttöminä, sairauslomalla tai eläkkeellä ja arvioivat terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa usein huonoksi. He olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja heillä oli myös enemmän aleksityymisiä piirteitä. Pitkäaikaisen masentuneisuuden hoitamattomuus oli yleistä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Risto Antikainen, Antti Tanskanen

Toimintakykyindeksien validointi suomalaisilla selkärankareumaa tai spodylartropatiaa sairastavilla potilailla

Spondylartropatioissa toiminnallisten haittojen 'mittaaminen' on tärkeää. Suositeltujen Bath Ankylosing Spondylitis Functional Indexin (BASFI) ja Dougados Functional Indexin (DFI) soveltuvuutta, toistettavuutta ja validiteettia tutkittiin suomalaisilla potilailla ja verrattiin niitä aktiviteetti-indeksiin (BASDAI), selän rtg-löydöksiin ja liikkuvuusmittoihin. Indeksien kysymykset olivat ymmärrettäviä ja hyvin toistettavia (ICC: 0,97-0,99) korreloituen merkitsevästi tautimuutoksiin; poikkeuksena DFI:n heikko korrelaatio SI-rtg-löydöksiin. Lisäksi DFI oli enemmän riippuvainen iästä, kumpikaan indeksi ei sensijaan korreloinut taudin kestoon tai laskoon.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Lääkkeiden haittavaikutukset suussa

Lähes kaikilla lääkeaineilla on sivuvaikutuksia, joista osa ilmenee haittavaikutuksina suun limakalvolla ja joskus myös hampaistossa. Muutokset voivat ilmetä limakalvon värjäytyminä, syöpyminä, liikakasvuna tai tulehduksena sekä neurologisina tai suun puolustusmekanismien häiriöinä. Hampaistohaittoja ovat ohimenevät tai pysyvät värjäytymät sekä lisääntynyt hampaiden reikiintyminen. Limakalvomuutokset voivat ilmaantua vasta vuosien päästä pysyvän lääkityksen aloittamisesta.

Panu Peitsaro, Marianne Lenander-Lumikari, Asko Kuusilehto

Lääkeaineihottumat

Ihottumat ovat tavallisimpia yliherkkyyden aiheuttamista lääkkeiden sivuvaikutuksista. Eksanteema ja urtikaria ovat tavallisimmat lääkeaineihottumat, mutta molempia aiheuttavat yleisesti myös muut syyt. Erythema fixum on ainoa ihoreaktiotyyppi, joka on aina ja yksinomaan lääkeaineen aiheuttama. Lääkeaineihottuman diagnoosi tehdään yleensä esitietojen ja taudinkuvan perusteella, ja epäillyn lääkeaineihottuman syytä tutkittaessa on ensisijainen toimenpide lääkkeen käytön lopettaminen. Diagnoosi voidaan varmistaa lääkeainealtistuksella. Lääkeaineihottumien immunologista taustaa ei juurikaan tunneta, mikä vaikeuttaa tutkimusmenetelmien kehittämistä.

Kristiina Alanko, Kirsti Kauppinen

Lyhyesti: Oksitosiiniantagonisti ennenaikaisen synnytyksen estossa

Ennenaikaisen synnytyksen estoon käytetyt hoidot eivät ole olleet kovin tehokkaita ja sivuvaikutuksiakin on usein. Viime vuosina on haettu tehokasta hoitoa synnytyksen siirtämiseksi 24 tuntia eteenpäin, jotta sikiön keuhkojen kypsymiseen annettu kortikosteroidihoito ehtisi vaikuttaa ja jotta äiti ja sikiö ehtisivät oikeaan hoitopaikkaan. Oksitosiiniantagonisti atosibaani on uusin ennenaikaisten supistusten estolääke. Satunnaistetussa tutkimuksessa 733 potilaan aineistossa (raskauden kesto alle 37 vk) se oli yhtä tehokas kuin beetasympatomimeetti siirtämään synnytystä 48 tuntia eteenpäin (88,1 % vs 88,9 %). Atosibaania saaneilla äideillä esiintyi merkitsevästi vähemmän kardiovaskulaarisia sivuvaikutuksia, joten se näyttää käyttökelpoisemmalta hoidolta tähän tärkeään ongelmaan. Tehokasta supistuksia estävää hoitoa kaivataan silti edelleen.

Pertti Kirkinen