Ateroskleroosin esiasteet nuorilla aikuisilla

19.1.2001 Turun yliopisto

Jyri Toikka

Urokinaasi, sen reseptori ja ICAM:it leukemiassa

19.1.2001 Helsingin yliopisto

Satu Mustjoki

Kuinka paljon tietoa on tarpeeksi? USA:n vapaa lääkemarkkinointi kasvattaa paineita myös Euroopassa

Amerikkalaisessa mainoksessa pariskunta hymyilee auvoisesti; mies on rohkaistunut hakemaan Viagra- reseptin lääkäriltään. Parisuhde parani kertaheitolla, ja muille kiinnostuneille luvataan ilmaisnäytteitä. Eurooppa lienee tuskin valmis tällaiseen markkinointiin, mutta paineet kasvavat koko ajan.

Ulla Järvi

Lihavuuspuku opettaa lääkäreille asennetta

USA:ssa ei vain potilaita opeteta kysymään lääkäreiltä oikeita kysymyksiä, myös lääkäreitä opetetaan potilaan kohtaamisessa. Lihava ihminen kokee usein alemmuutta laihan lääkärin vastaanotolla. Hoikan tohtorin on helppo sanoa ylipainoiselle, että laihduta ja liiku.

Ulla Järvi

Olli-Pekka Myllynen: Ihmisillä oikeus päättää hoidostaan, myös omista lääkkeistään

-Paineet lääkkeiden markkinoinnin vapauttamiseksi myös Euroopassa kasvavat monista syistä. Kyse ei ole ensisijaisesti bisneksestä, vaan taustalla on yhteiskunnan muutos, joka tekee ihmisistä yhä tiedostavampia potilaita. Tätä mieltä on Lääketeollisuus ry:n johtava lakimies Olli-Pekka Myllynen, joka toimii myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan pääsihteerinä.

Ulla Järvi

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoaika ei enää lyhene

Keuhkoahtaumataudin kansallinen hoito-ohjelma on alkutaipaleellaan. Tästä taudista aiheutuneen sairaalakäytön kehityssuunnan perusteella voidaan jo todeta, ettei ohjelma ehkä onnistu niin hyvin kuin vastaava kansallinen astmaohjelma. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoajan lyhentyminen on pysähtynyt. Tämän sairauden tutkimukseen onkin panostettava, ja sairaalaa korvaavia hoitomuotoja kehitettävä, mikäli taudista aiheutuneiden kustannusten nousua aiotaan hillitä suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Olli Säynäjäkangas, Tuili Tuuponen, Tuija Kinnunen, Timo Keistinen

Miehen sterilisaatio veitsettömällä ja perinteisellä menetelmällä

Loppukesästä 1995 alkaen Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. TYKS:n naistenklinikassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön miehen sterilisaation eli vasektomian yhteydessä ns. veitsetön toimenpidemenetelmä. Kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet rohkaisevia: postoperatiiviset hematoomat ja kivut ovat olleet vähäisempiä kuin perinteisellä menetelmällä tehdyissä vasektomioissa.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Antero Konttila, Béatrice Ewalds-Kvist

Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen

Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ovat vakiintuneet nykyisten luokittelujärjestelmien ansiosta. Oirekuvan ja sairaudenkulun monimuotoisuus vaikeuttavat kuitenkin skitsofrenian tunnistamista, ja usein hoidon aloitus viivästyy. Ennen ensimmäistä psykoosivaihetta ilmeneviä psyykkisiä oireita kutsutaan ennakkovaiheen oireiksi. Varhaistunnistusohjelmien avulla pyritään ennakko-oireiden tunnistamiseen ja aikaiseen hoitoon. Tavoitteena on myös ehkäistä osa uusista skitsofreniatapauksista.

Olli Kampman

Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Lyhyesti: Pitääkö kohtuullinen alkoholinkäyttö lääkärin loitolla hillitsemällä tulehdusreaktiota?

Kohtuullisen alkoholinkäytön tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta myönteisen vaikutuksen syy on epäselvä. Saksalaiset kollegat löysivät mahdollisen uuden vaikutusmekanismin tutkiessaan erilaisia inflammaatiota kuvaavia mittareita laajassa väestöotoksessa. He huomasivat CRP:n ja alkoholinkulutuksen välillä selkeän U:n muotoisen yhteyden, siten että matalimmat CRP-arvot mitattiin henkilöiltä, joiden päivittäinen alkoholinkulutus oli 20-40 g. Samanlainen U-käyrä havaittiin myös eräiden muiden tulehdusreaktiota kuvaavien mittareiden suhteen.

Juhani Airaksinen