In memoriam Pirkko Santavuori 29.4.1933-6.2.2004

Professori Pirkko Santavuori menehtyi tapaturmaisesti 6.2.2004. Häntä jäivät kaipaamaan perheen lisäksi lukuisat ystävät, potilaat perheineen sekä työtoverit.

Yksi kuva, monta tulkintaa: Kolposkopiadiagnostiikan nykypäivää Suomessa

-Kolposkopiatutkimuksen tulokseen vaikuttavat mm. potilaan anamneesi ja kolposkopiaa edeltävä papa-vastaus, kolposkopistin koulutuspohja ja kokemus, koepalojen kohdentaminen sekä niiden määrä ja laatu. Biopsiahistologian tulkitsevalla patologilla on luonnollisesti merkityksensä diagnoosin asettamisessa. Kartoitimme tutkimuksessamme kolposkopiadiagnostiikan yhteneväisyyttä ja sitä, missä määrin kokemus vaikuttaa kolposkopian lopputulokseen.

Laura Kotaniemi - Ahti Anttila - Tapio Luostarinen - Pekka Nieminen

Muutto Ruotsiin vaikuttaa sepelvaltimotaudin varhaismuutoksiin suomalaisilla kaksosmiehillä

6.6.2003 Turun yliopisto

Laura Jartti

Lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvät kuolemat yliopistosairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kuoli vuonna 2000 vähän yli 1500 potilasta. Heidän sairauskertomustensa analyysi osoitti, että 5 % kuolemista liittyi lääkkeiden haittavaikutuksiin. Lisäksi vajaassa kahdessa prosentissa kaikista kuolemista lääkkeen osuus oli mahdollinen. Yleisin kuolemaan johtanut haitta oli verenvuoto, jonka taustalla oli mm. varfariini, hepariinin johdoksia tai tulehduskipulääkitys. Varsinaisia lääkitysvirheitä ei aineiston perusteella havaittu, ja kuolleet potilaat olivat valtaosin vakavasti sairaita.

Laura Juntti-Patinen, Pertti J. Neuvonen

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Juveniili neuronaalinen seroidi lipofuskinoosi; aivoperäiset oireet ja niiden hoito

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Laura Åberg

Maidon homogenointi ja vatsavaivat

Maidon homogenoinnista on viime aikoina puhuttu paljon; joukko kuluttajia kokee saavansa allergisia tai muita oireita homogenoidusta maidosta, mutta kertoo voivansa käyttää oireitta homogenoimatonta luomu- ja tilamaitoa. Eläinkokeissa maidon homogenointi on näyttänyt lisäävän hiirien allergiaoireita, mutta kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa.

Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela

Varhaisen sepelvaltimotaudin genetiikkaa

27.6.2001 Kuopion yliopisto

Laura Viitanen

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Liukenevaan kiinnittimeen liitetyn kasvutekijän TGF-beeta1 vaikutus kokeellisen osteotomian paranemiseen

15.11.2000 Helsingin yliopisto

Laura Tielinen