Postiääniä annettu enemmän kuin sähköisiä

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa on jättänyt äänen lähes 11 000 lääkäriä.

Tuomas Keränen

Haimasyövän hoidossa eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.

Ulla Toikkanen

Rokotetutkija sai huijaripalkinnon

Rokotteiden vastaisen liikkeen nousu perustui väärennettyihin tuloksiin.

Pekka Nykänen

Kela lopettaa Kelain-palvelun itsenäisille ammatinharjoittajille

Kelain on ensi vuoden alusta lääkäreiden käytössä vain määrättäessä satunnaisesti reseptejä ilman ansaintatarkoitusta.

Ulla Toikkanen

Pienen lapsen kuumeilu – voiko se olla Kawasakin tauti?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti.

Heikki Tuikkala, Eeva Salo

Lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä

Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen.

Tiina Koskela-Koivisto

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja

Lähtökohdat Työttömyyteen liittyy toisaalta lääkäripalvelujen runsasta käyttöä ja toisaalta tarpeeseen nähden vähäistä käyttöä. Kartoitimme 1.1.2016 vähintään 300 päivää työttöminä olleiden henkilöiden terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Lisäksi kuvasimme heidän näkemyksiään palveluista.

Kirsi Lappalainen, Pauliina Mattila-Holappa, Kirsi Yli-Kaitala, Marja Hult, Kimmo Räsänen

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen

Leukosytoosi lisää essentielliä trombosytoosia sairastavan tukosriskiä

Myeloproliferatiiviset sairaudet – kroonista myelooista leukemiaa lukuun ottamatta – ovat parantumattomiksi syöpätaudeiksi varsin vähäoireisia ja hitaasti eteneviä. Kuitenkin niin laskimo- kuin valtimotukosriskiäkin arvioitaessa ne ovat kärkipaikalla. Korkeaa hemoglobiinitasoa tai tuhansiin kohonnutta trombosyyttilukemaa on helppo syyttää hyytymisjärjestelmän manipuloimisesta, mutta leukosyytit eivät ole sen viattomampia.

Marko Vesanen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi