Lyhyesti: Mahasyövän leikkausmenetelmät vertailussa

Japanissa mahasyövän hoitotulokset ovat huomattavasti paremmat kuin länsimaissa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut japanilaisten käyttämiin mahasyövän leikkaustekniikoihin, joissa vatsansisäisiä imusolmukkeita ja muuta kudosta poistetaan laajasti. Hollantilaiset ovat nyt verranneet laajaa leikkaustapaa (D2) konservatiivisempaan (D1) suuressa tutkimuksessa, johon satunnaistettiin 771 mahasyöpäpotilasta. Viiden vuoden kuluttua kummassakin ryhmässä oli sama määrä potilaita elossa (45 % ja 47 %), mutta laajempaan leikkaukseen liittyi enemmän komplikaatioita (43 % vs 25 %). Syyt japanilaisten erinomaisiin mahasyövän hoitotuloksiin ovat edelleen epäselvät.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Diabeteksen kestolla tai hoitotasapainolla ei yhteyttä luuntiheys-arvoihin

Puolassa seurattiin kahden vuoden ajan 54 insuliinihoitoisen diabeetikon ja 25 verrokin luuntiheysarvojen ja luuston metaboliaa kuvaavien markkereiden käyttäytymistä. Diabeetikoilla luuntiheysarvot olivat odotetusti pienempiä (diabeettinen osteopenia) ja seerumin alkalisen fosfataasin ja osteokalsiinin arvot suurempia. Kuitenkaan diabeteksen kesto, hoitotasapaino tai komplikaatiot eivät olleet yhteydessä luuntiheysarvoihin tai luustometaboliaan. Tulos voi vahvistaa epäilyjä, että diabeetikon osteopenia kehittyy eri mekanismin pohjalta kuin esimerkiksi mikroangiopatia. International

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rokotuksia sikiökaudella?

Sikiön immuunijärjestelmää on pidetty hitaana ja epäkypsänä, ja tulehdusimmunisaation on luultu tapahtuvan passiivisesti, istukan läpi siirtyvien äidin vasta-aineiden avulla. Kuitenkin vastikään eläinkokeessa suoraan paviaanisikiöön ruiskutettu hepatiitti B -rokote sai aikaan sikiössä voimakkaan vasta-aineiden tuotannon ilman, että äidissä olisi tapahtunut vastaavaa. Paviaanin ja ihmisen raskaus ja immuunijärjestelmä ovat samankaltaisia, joten sama voisi olla mahdollista myös ihmisellä. Antigeenin ruiskuttaminen sikiöön ei nykyään ole ongelma. Onko tässä ratkaisu synnytyksessä ja neonataalikaudella uhkaaviin infektioihin?

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Astma, heinänuha ja krooninen bronkiitti

Suomalaisen kaksostutkimuksen yhteydessä helsinkiläiset ja turkulaiset kollegat selvittivät astman, heinänuhan ja kroonisen bronkiitin ilmentymien yhteyksiä 15 vuoden ajanjaksona prospektiivisesti. Tutkittavia oli 11 540. Astman esiintyvyyden todettiin kasvaneen lievästi vuodesta 1975 vuoteen 1990, miehillä 2,0 %:sta 2,9 %:iin ja naisilla 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Heinänuhan esiintyvyys suureni miehillä 6,8 %:sta 11,8 %:iin ja naisilla 9,8 %:sta ja 15,3 %:iin. Sekä heinänuha että krooninen bronkiitti todettiin yleensä ennen astmaa, ja molemmat lisäsivätkin suhteellista riskiä sairastua astmaan. Tulokset vahvistavat kliinikoille varhaisen asioihin puuttumisen merkitystä.

Hannu Puolijoki

Toimiva menetelmä lapsen sukupuolen valikointiin: miten käy ihmiskunnan?

Kansanperinteen konstit sen paremmin kuin biokemian parhaat menetelmätkään eivät ole tähän saakka antaneet paljoa apua lapsen sukupuolen ennaltamääräämiseksi. Käyttämällä hyväksi kymmenkunta vuotta vanhaa havaintoa siitä, että X-kromosomi sisältää enemmän DNA:ta kuin Y-kromosomi, kehitettiin 1987 virtaussytometrinen menetelmä koe-eläinten X- ja Y-siittiöiden erottelemiseksi. Kun tällä tavoin rikastettua spermanäytettä lajitellaan lisää fluoresenssi in situ -hybridisaatioon perustuvalla X- ja Y-kromosomien merkkauksella, päästään jo lähes 90-prosenttiseen X- ja Y-siittiöiden erotteluun. Vain 2,8 %:n DNA-ero, Y-kromosomin heterokromatiinin biologinen vaihtelu ja useat muut metodiset tekijät aiheuttavat sen, että X-siittiö on helpommin tunnistettavissa.

Pertti Kirkinen

Syntymäpainon ja painoindeksin vaikutus astman esiintyvyyteen

Viime aikoina on esitetty ajatuksia siitä, että sikiöaikainen huono kasvu olisi varsinkin lapsilla astman riskitekijä, joskin eriäviäkin tuloksia on julkaistu. Aikuisista tietoa on ollut niukasti. Ilmeisesti sen takia Englannissa kartoitettiin 26-vuotiaiden vuonna 1970 syntyneiden kohortista (n = 8 960) paitsi heidän ilmoitettu syntymäpainonsa myös nykyinen painoindeksinsä (BMI) sekä se, olivatko he ja missä iässä mahdollisesti alkaneet saada astma-, heinänuha- tai atooppisia ihottumaoireita.

Hannu Puolijoki

Salmonella orjuuttaa epiteelisolun sytoskeletonin

Salmonella typhimuriumin tunkeutuminen suolen limakalvon epiteelisoluihin on keskeinen tapahtuma tämän bakteerin aiheuttaman suolistoinfektion synnyssä. Bakteerin tarttuminen epiteelisoluun turmelee solunpinnan nukkarakenteen ja johtaa solukalvon epämääräiseen poimuttumiseen. Bakteeri tunkeutuu poimujen väliin, poimut yhtyvät ja ympäröivät bakteerin, ja näin bakteeri pääsee solun sisään.

Matti Viljanen

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén