Sairaanhoito ja vanhustenhuolto kriisissä myös Ruotsissa

Keskustelu terveydenhuollon ja sairaanhoidon kriisistä jatkuu Ruotsissa ja tiedotusvälineiden otsikot käyvät yhä kovemmiksi. Ongelmat ovat kärjistyneet suurissa kaupungeissa, joissa varsinkin vanhustenhuoltoa vaivaa alimitoitettu henkilöstö. Tukholman lääninhallitus tarkasti 24 hoitoyksikköä ja vain kolme selvisi ilman kritiikkiä. Ruotsin hallitus yrittää ratkaista sairaanhoidon kriisiä lisäämällä kuntien ja maakäräjien avustusta sekä määräämällä sanktioita, kuten uhkasakkoja. Toisaalta sosiaalihallituksen terveydenhuollon ja sairaanhoidon vuositilasto 1998 kertoo, että hoitopäivät ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Samanlaisista positiivisista asioista kertoo Healthcare Europe, jonka mukaan Ruotsi, Norja ja Suomi ovat Euroopan terveimpiä maita. Onnistumisen sanotaan johtuvan hyvästä sairaanhoidosta ja terveydenhuollon ohjelmista.

Ritva Vuorento

RKP:n Pehr Löv: Tämän vaalikauden avainkysymys on maksukattojärjestelmä

RKP:n kansanedustajan Pehr Lövin tärkein tavoite alkaneella vaalikaudella on toteuttaa hoitomaksujen maksukatto. Toista kauttaan eduskunnassa aloittava pietarsaarelainen kansanterveystyön johtava ylilääkäri pitää maksukattoa keskeisenä elementtinä avohoitoa kehitettäessä.

Suvi Sariola

Lauri A. Laitinen lähtee rakentamaan HUS-piiriä: Valmius muutokseen on suurempi kuin luultiin

Yksi Suomen terveydenhuollon tällä haavaa kiinnostavimmista ja samalla varmaankin vaikeimmista tehtävistä on juuri täytetty. Uuden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajan virkaan on kutsuttu väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ylilääkäri, professori Lauri A. Laitinen, HYKS:n sisätautien klinikan tulosyksikön johtaja.

Suvi Sariola

Tyhjät sairaalarakennukset kaipaavat uutta eloa Joskus on uskallettava myös purkaa

Suomessa on tyhjää sairaalatilaa 16,5 hehtaaria, raportoi Kuntaliitto muutama vuosi sitten. Viime aikoina laskeminen on jätetty, koska tarpeettomat sairaalat eivät enää muodosta suurta poikkeusta. Maassa on satoja tyhjiä teollisuushalleja, liikekeskuksia ja oppilaitoksia, puhumattakaan hylätyistä varuskunnista. Samaan aikaan kasvukeskusten sairaalat ja hoitolaitokset odottavat kuumeisesti remonttimiehiä korjaamaan rapistuvia paikkoja. Miksi tyhjät vanhat sairaalat eivät enää kelpaa?

Ulla Järvi

EU:n eettinen asiantuntijaryhmä puuttui kudospankkitoimintaan

EU:n alueella harjoitettavan kudospankkitoiminnan laajuus tulisi EU:n komission asettaman etiikkaryhmän mielestä selvittää. Kudospankkeja, joihin on talletettu ihmiskudoksia, on joka EU-maassa, mutta pankkien lukumäärästä on toistaiseksi pelkkiä arvioita.

Suvi Sariola

Lääkäreiden ja hoitajien käsityksiä lasten postoperatiivisen kivun hoidosta

Toimenpiteen jälkeen annetaan varsinkin lapsipotilaille yleensä liian vähän kipulääkettä. Kipukokemus voi heijastua myöhempänä luottamuspulana sekä lääkkeisiin että hoitaviin henkilöihin. Lapsen saama etukäteistieto toimenpiteestä sekä hoitohenkilöstön asennoituminen kipuun ja sen hoitoon vaikuttavat kivun lievityksen onnistumiseen. Kuopion yliopistollisen sairaalan kyselytutkimuksessa selvitettiin hoitohenkilöstön asenteita ja hoitokäytäntöjä lasten kokemaan kipuun korva-, nenä- ja kurkkutautien toimenpiteiden jälkeen. Lähes kaikki vastaajat pitivät kipulääkitystä toimenpiteen jälkeen tarpeellisena ja vain lievää kivun kokemista sallittuna ilman lääkitystä. Kivun lievitykseen he suosittivat ibuprofeenia.

Kirsi Pesonen, Hannu Kokki, Riitta Ahonen

Lapsen kipu pitää hoitaa

Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.

Hannu Kokki, Elina Nikanne

Gastroenterologisen syövän seuranta leikkaushoidon jälkeen

Gastroenterologisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeisestä seurannasta ei ole kovin paljon tutkimuksia, mutta eloonjäämislukujen valossa potilaan säännönmukaisesta seurannasta ei ole hyötyä muutoin kuin kolorektaalisyövässä, jossa osa potilaista voidaan hoitaa kuratiivisesti myös syövän uusiuduttua. Invasiiviset seurantatutkimukset ovat yleensä kalliita ja hyödyttömiä. Perusverenkuva, ulosteen verianalyysi ja karsinoembryonaalisen antigeenin mittaus ovat riittäviä kolorektaalisyövän seurannassa. Toisaalta potilas kokee seurannan turvalliseksi ja mielekkääksi. Erikoissairaanhoidon sijasta seurannan voi hyvin järjestää myös perusterveydenhuollossa, josta potilas sitten lähetetään kliinisten löydösten ja oireiden perusteella jatkotutkimuksiin ja palliatiivisiin toimenpiteisiin.

Esko Alhava

Kiusaamisen havaitseminen

Koulukiusaamisen osakseen saaman huomion ja ilmiöstä käytävän keskustelun voisi olettaa edistävän sen havaitsemista. On jopa esitetty, että kiusaamisesta puhuminen aiheuttaisi sen ylihavaitsemista, toisin sanoen kiusaamisen havaitsemista sielläkin, missä sitä ei ole. Systemaattisen, toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteen oppilaista noin kymmenen prosenttia, ylä-asteella kiusattujen määrä on lähes puolta vähäisempi. Sen sijaan kiusaajien määrä on sama sekä ala- että yläasteella; heitä on 7-9 %.

Christina Salmivalli

MBD-oireyhtymä - pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö

Ongelma-alueesta, johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssikontrollin puuttuminen, käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa nykyään nimitystä attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Suomessa on kuitenkin edelleen käytössä myös kirjainyhdistelmä MBD, minimal brain dysfunction, jolla tarkoitetaan osittain samaa. MBD ei kuitenkaan enää ole virallisessa ICD-10-tautiluokituksessa. Ruotsissa on puolestaan siirrytty käyttämään termiä deficits in attention, motor control and perception (DAMP). Pohjoismainen työryhmä on tuoreessa mietinnössään selvitellyt termien merkityksiä ja oireyhtymän diagnostiikkaa.

Katarina Michelsson, Marit Korkman, Merja-Maaria Turunen, Marie-Louise Tapper