21102 osumaa

Ylistys vessapaperille!

Vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) on hankala ongelma. Vaikka sen taudinaiheuttamiskyky onkin heikohko, se on käytännössä täysin resistentti kaikille antibiooteille. Brittiläisen Kolumbian alueella Kanadassa tuotiin sairaalaan 90-vuotias potilas, joka oli aikaisemmin ollut sairaalahoidossa Kaliforniassa. Siksi hänestä otettiin rutiinisti bakteeriviljelyt MRSA:n ja VRE:n varalta, juuri niin kuin meikäläisissäkin sairaaloissa tehdään (ainakin MRSA:n osalta). Perineumin alueelta eristettiin Enterococcus faecium, joka oli täysin resistentti vankomysiinille. Potilas sai oman eristyshuoneen.

Pentti Huovinen

Raskausmahdollisuus Turnerin ja Klinefelterin oireyhtymissä

Lähes klassisina pidetyt lääketieteen totuudet toisensa jälkeen kumoutuvat uuden teknologian myötä. 47,XXY eli Klinefelterin oireyhtymä on suhteellisen yleinen miehen karyotyypin poikkeama, johon on perinteisesti katsottu liittyvän täydellinen infertiliteetti. On kuitenkin mahdollista etsiä Klinefelter-karyotyyppisen miehen kivesbiopsiasta siittiö, jolla hedelmöitetään intrasytoplasmaattisella tekniikalla munasolu. Viisi tällaista raskautta on raportoitu, ja yllättäen lasten karyotyyppi oli niissä normaali, vaikka isällä oli täydellinen 47,XXY kromosomisto ilman mosaikismia.

Pertti Kirkinen

Meckelin oireyhtymän molekyyligenetiikka

Synnynnäisiä epämuodostumia todetaan noin 2-3 %:lla vastasyntyneistä eli Suomessa noin 1 200-1 800 lapsella vuosittain. Epämuodostumien suhteellinen osuus lasten sairautta ja kuolleisuutta aiheuttavina tekijöinä on lisääntynyt länsimaissa muiden synnytykseen ja imeväisikään liittyvien terveysriskien vähetessä. Synnynnäisistä epämuodostumista suurin osa, noin 60 %, on yksittäiseen elimeen tai kudokseen kohdistuvia. Niistä tavallisimpia ovat keskushermostoepämuodostumat, synnynnäiset sydänviat ja suulaki- tai huulisuulakihalkio. Jos lapsella on useita epämuodostumia voi olla kyse tietystä perinnöllisestä oireyhtymästä tai oirekokonaisuudesta, jonka taustalla on esimerkiksi teratogeeninen lääkeaine tai alkoholi. Epämuodostumien syyt jäävät kuitenkin tuntemattomiksi yli puolessa tapauksista. Perinnöllisiä epämuodostumaoireyhtymiä, joiden arvellaan olevan yhden geenin virheen aiheuttamia, on tunnistettu yli 2 000. Niistä jo yli kolmensadan geenivirhe tai geenipaikka on selvitetty.

Paulina Paavola

Synnynäinen myotonia Pohjois-Suomessa

Myotonia congenita (MC) on harvinainen luurankolihaksistoa vaurioittava non-dystrofinen perinnöllinen lihassairaus, joka aiheutuu kloridikanavaa koodaavan geenin (ClC-1) eri mutaatioista kromosomissa 7q32-ter. Tutkimus on geneettis-epidemiologinen, molekyyligeneettinen ja kliininen selvitys MC-lihassairaudesta ja sitä aiheuttavista mutaatioista Pohjois-Suomessa. Tutkimusalue käsitti Oulun ja Lapin läänit, joiden asukasluku on 723 000, tutkimusalueen pinta-ala kattaa lähes puolet (47 %) koko Suomen pinta-alasta.

Peter Baumann

Liukenevat itselujittuvat maitohappolevyt reiden alaosan kokeellisten murtumien kiinnittäjinä

Väitöskirjatyö on osa laajaa tutkimussarjaa, joka koostuu liukenevien kiinnitysvälineiden kokeellisista ja kliinisistä sovelluksista. Liukenevia kiinnittimiä kehitettäessä ei ole tarkoitus suoraan kopioida metallikiinnittimien malleja ja teknisiä ratkaisuja vaan luoda aivan uusia kiinnitystapoja, koska kiinnittimiä ei tarvitse uudessa leikkauksessa poistaa kehosta.

Kari Koskikare

Niskaoireiset toimistotyöntekijät hyötyvät lyhytjaksoisesta kuntoutuskurssista

Tutkimuksessa arvioitiin kahden liikuntapainotteisen kuntoutuskurssin vaikuttavuutta ja etsittiin sitä selittäviä tekijöitä. Osallistujat olivat otos niskaoireisista naistoimistotyöntekijöistä. He olivat terveydentilaa kartoittaneessa kyselylomakkeessa ilmoittaneet kärsivänsä työhön liittyvistä niskaoireista, heillä ei ollut fyysistä harjoittelua rajoittavia sairauksia ja he kokivat tarvitsevansa kuntoutusta. Naiset satunnaistettiin kahta erilaista fyysistä harjoittelua noudattavalle lyhytjaksoiselle (5+3+3 vrk) varhaiskuntoutuskurssille.

Katariina Hinkka

Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin selvitettiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Kyseisinä ajanjaksoina erikoissairaanhoitoon lähetettiin yhteensä 6 239 potilasta. Terveyskeskuslääkärien ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta, joista lähetettiin 5,0 % erikoissairaanhoitoon vuonna 1992 ja 4,7 % vuonna 1994.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Sähköinen lähete ja konsultaatio hoitoprosessin järkeistämisessä

Erikoissairaanhoidon kasvavan kysynnän ja lisääntyvien kustannusten takia koko järjestelmä on kriittisessä arviointivaiheessa. Toisaalta sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia halutaan leikata, mutta samaan hengenvetoon palvelutason vaaditaan säilyvän ennallaan. Jotta nämä kaksi tavoitetta voisivat toteutua yhtäaikaisesti tarvitaan keinoja, jotka riippuvat leikkaustarpeen suuruudesta. Kosmeettisiin parannuksiin riittää pienikin veitsi: esimerkiksi laatujohtamisen oppien avulla toimintaprosessien suorituskyky paranee pitkässä juoksussa pienin askelin ja säästöjä kertyy resurssien tarkemman hyväksikäytön ansiosta. Suuremmat säästöt on kuitenkin saatavissa modernin tietoteknologian mahdollistamalla toimintaprosessien järkeistämisellä.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman

Väestövastuu ja kuntatyönantajan odotukset

Väestövastuu on käsitteenä varsin monimuotoinen; se on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään yleislääkärin väestövastuu perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi väestövastuisen terveydenhuollon kokeiluja aloitettaessa 1989 väestövastuuta ei ollut määritelty. Tavoitteet oli ilmaistu vain hyvin yleisessä muodossa, ja ne täsmentyivät jonkin verran vasta kokeilujen aikana. On pidettävä saavutuksena, että väestövastuukokeilutoiminnan edellytykseksi asetetussa lääkärien kokeiluvirkaehtosopimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva palkkausjärjestelmä.

Eila Uotila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030