Skitsofreniaan liittyvät varhaiset sosiaaliset tekijät, komorbiditeetti ja diagnostiikka

Tutkimuksessa arvioitiin rekisterien skitsofreniadiagnoosien käyttökelpoisuutta tutkimustyöhön. Lisäksi tutkittiin skitsofrenian kehitykseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä sekä fyysisten sairauksien komorbiditeettia skitsofreniapotilailla ja muilla mielenterveyshäiriöpotilailla. Ensimmäisen tutkimusaineiston muodosti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (n = 11 017). Toisena aineistona oli sairaaloiden poistoilmoitusrekisterissä tai Kansaneläkelaitoksen rekistereissä skitsofreniadiagnoosin saaneita (n = 73).

Taru Mäkikyrö

Raskaan kestävyysharjoittelun aiheuttama ylirasitus

Väitöskirjatyöni tarkoituksena oli etsiä diagnostisia keinoja kuvantamaan urheilijoiden ylirasitustilan (aiemmin nimitetty ylikunnoksi) kehittymistä. Pääasiallisin tutkimuskohde oli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan muutosten mittaaminen erittäin raskaan, progressiivisesti lisääntyvän harjoitusrasituksen aikana (harjoittelututkimus).

A.L.T. Uusitalo-Koskinen

Familiaalinen hyperkolesterolemia Pohjois-Karjalan alueella

Sepelvaltimotaudin riski on erityisen suuri Pohjois-Karjalan alueella. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen korkean kolesterolitason tauti. Se on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa varhain alkavaan sepelvaltimotautiin. FH aiheutuu solujen LDL-reseptorigeenin mutaatiosta. Potilaiden seerumin kolesterolipitoisuus on noin 10-15 mmol/l. Aiemmin tutkimusryhmämme on löytänyt Pohjois-Karjalan alueelle tyypillisen FH:aa aiheuttavan mutaation (FH-North Karelia eli FH-NK). Päätimme selvittää FH-NK-mutaation alkuperän, taajuuden ja yhteyden sepelvaltimotautiin.

Alpo Vuorio

Bisfosfonaattien vaikutus kokeelliseen ateroskleroosiin

Ateroskleroosi on kehittyneen maailman yleisin sairaus ja sen aiheuttama sepelvaltimotauti tärkein kuolinsyy. Ateroskleroosin patogeneesissä valtimon endoteelin dysfunktio, kolesterolin ja kalsiumin kertyminen verisuonten seinämiin ja fagosytoivien solujen, kuten makrofagien, toiminta sekä vaahtosolumuodostus ovat keskeisiä tapahtumia. Vaikka dyslipidemioiden tehokkaalla lääkehoidolla voidaankin vähentää ateroskleroosin kehittymistä ja koronaarikuolleisuutta, on niiden rinnalle tarve kehittää hoitostrategioita, jotka eivät perustu vain seerumin kolesteroliarvojen korjaantumiseen vaan kohdistuvat myös suoraan valtimon seinämään.

Ritva Ylitalo

Bioaseen kieltosopimus ja sen noudattamisen todentaminen

Huoli bioaseesta on maailmalla kasvanut tämän vuosikymmenen aikana.

Risto Visakorpi, Olli Haikala, Kari Kahiluoto

Infektioiden seurantajärjestelmä Vaasan keskussairaalassa

Parin viime vuoden aikana on keskusteltu sairaaloiden infektiorekisterien toimivuudesta, luotettavuudesta ja hyödystä. Vaasan keskussairaalassa on käytössä rekisteröintijärjestelmä, jonka tietoja täydennetään osana päivittäistä rutiinia. Järjestelmä vaatii henkilökunnalta motivaatiota ja tiedostojen jatkuvaa päivitystä, mutta antaa vertailukelpoista tietoa infektiotilanteesta sairaalassa. Tulosten säännöllinen raportoiminen lisää tietoisuutta infektioista ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Infektion tunnistamiseen harjaantunut henkilökunta osaa toimia oikein sen ehkäisemiseksi.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Infektiosairauksien ja antibioottihoidon seurannan hyödyntäminen Vaasan keskussairaalassa

Vaasan keskussairaalassa on saatu hyviä kokemuksia infektiosairauksien raportoinnista ja antibioottien käytön seurannasta. Sairaalan infektiorekisteriin kootaan mikrobiologisen laboratorion bakteerilöydöstiedot, joita verrataan osastojen infektioilmoituksiin. Tästä on hyötyä haettaessa ja torjuttaessa mm. sairaalaepidemioita, jotka aiheuttavat noin 20 % infektiohoitopäivistä. Antibioottien käyttöä ohjaa sairaalan antibioottitoimikunnan laatima opas, joka on yhtenäistänyt infektiohoitokäytäntöä ja jota on voitu käyttää koulutuksellisiin tarkoituksiin.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Ammatillisen kuntoutustarpeen perustelu - lääkärin vaativa tehtävä

Kelalle on lainsäädännössä asetettu velvollisuus järjestää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutusta. Tällaista vahvaa oikeutta ei ole säädetty esim. työhallinnon tai työeläkelaitosten järjestämään vastaavaan toimintaan. Kela ei kuitenkaan ole maksumiehen asemassa aina, kun lääkäri tekee lausunnossaan kuntoutusaloitteen. Lainlaatija on lähinnä kustannusten rajoittamiseksi sisällyttänyt säädöksiin sellaisia ehtoja, että vain niiden tuntemisella voidaan parantaa lausuntojen osuvuutta ja vähentää nyt niin tavallisia hylkäyspäätöksiä.

Paavo Rissanen, Jouko Waal, Timo Pohjolainen, Jyrki Elo

Työterveyshuollosta ei päästy yksimielisyyteen

Monet kysymykset jäivät ratkaisematta ja työssä jäätiin puolitiehen, arvioi työterveyshuollon terveystarkastuksia ja tietosuojaa pohtineen työryhmän muistiota Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, joka edusti työryhmässä Akavaa.

Suvi Sariola

HUS-piiriin osaamiskeskuksia

Rintasyöpäkirurgia, endokrinologia ja reumasairaudet muiden muassa saavat omat osaamiskeskuksensa Helsingin ja Uudenmaan uuteen sairaanhoitopiiriin, jos ehdotukset HUS-piirin toimintojen järjestämiseksi toteutuvat nykymuodossaan. Toimintalinjaukset tehneen työryhmän ehdotuksista suurin osa koskee Helsinkiä ja HYKS:aa.