21102 osumaa

Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Katekoli-O-metyylitransferaasi-entsyymin inhibitio Parkinsonin taudin hoidossa

Levodopa on edelleen tehokkain oireenmukainen lääkeaine Parkinsonin taudin hoitoon. Ongelmana on kuitenkin levodopan runsas ja nopea perifeerinen metabolia ja siten sen lyhyt eliminaation puoliintumisaika plasmassa. Lisäksi Parkinsonin taudin edetessä levodopan vaikutusaika pyrkii lyhenemään ja Parkinsonin taudin oireet alkavat pahentua yhä aiemmin jo ennen seuraavaa lääkeannosta. Monien Parkinson-potilaiden kliininen vaste tulee kriittisesti riippuvaiseksi aivojen levodopa-tasosta, ja potilaille ilmaantuvat ns. end-of-dose-fluktuaatiot. Nämä seikat ovat johtaneet pyrkimykseen pidentää levodopan vaikutusaikaa.

Hanna Ruottinen

Tulehduksessa indusoituvan VAP-1 adheesiomolekyylin karakterisointi

Valkosolut vastaavat elimistömme puolustuksesta taudinaiheuttajia vastaan. Voidakseen toimia mahdollisimman tehokkaasti, ne kiertävät jatkuvasti elimistössä etsimässä eri taudinaiheuttajia. Mikäli valkosolut kohtaavat taudinaiheuttajan, ne tuhoavat sen. Useimmiten tämä toiminta on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, mutta joissakin tilanteissa valkosolut hyökkäävät elimistön omia elimiä vastaan ja näinollen ylläpitävät ja pahentavat tulehdusta.

Petri Bono

Autonominen neuropatia aikuistyypin diabeteksessa

Tutkimus on osa kuopiolaista vuonna 1979 alkanutta väestötutkimusta, jossa alkuvaiheessa tutkittiin 133 uutta aikuistyypin diabeetikkoa ja 144 verrokkihenkilöä. Autonominen hermosto vaikuttaa sisäelinten, sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan, ja neuropatia on näitä hermoja koskettava sairaus. Tutkimus kohdentui autonomisen neuropatian luonnollisen kulun selvittämiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla ja verrokkiväestöllä. Ensin tarkasteltiin autonomisen hermoston non-invasiivisten testitulosten mittausten vaihtelevuutta; seuraavaksi näillä testeillä kartoitettiin autonomisen neuropatian yleisyys ja sen esiintymiseen vaikuttavia riskitekijöitä; kolmanneksi selvitettiin autonomisen neuropatian osuutta sydän- ja verisuonisairauskuolemiin ja aivohalvauksiin; ja neljänneksi tutkittiin autonomisen ja somaattisen eli liike- ja tuntohermojen neuropatian yhteinen esiintyminen 10-vuoden seurannan aikana aikuistyypin diabeteksen toteamisesta ja verrokeilla.

Jari Töyry

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimukset: ulkoinen laadunarviointi laadun ja pätevyyden mittarina

Riippumattoman tahon järjestämän jatkuvan ulkoisen laadunarvioinnin avulla laboratoriot voivat seurata helposti oman toimintansa laatua ja puuttua nopeasti korjaavin toimenpitein mahdollisiin poikkeamiin. Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioista vaativaa diagnostiikkaa harjoittavat ovat osallistuneet jo vuosia englantilaisen UK NEQAS:n järjestämille ulkoisen laadunarvioinnin kierroksille kerran kuussa. UK NEQAS:n tulosten vertaileva analysointi osoitti tasoeroja laboratorioiden arkistointijärjestelmissä ja bakteriologisen diagnostiikan luotettavuudessa. Eniten puutteita todettiin anaerobisesti kasvavien taudinaiheuttajien ja elintarvikkeiden välityksellä leviävien suolistopatogeenien löytämisessä. Suomalaisen standardointiryhmän viime vuosien työn tulos sen sijaan näytti parantaneen mikrobilääkkeiden herkkyysmääritystulosten oikeellisuutta.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Mitä tulosjohtamisesta on seurannut?

Liikkeenjohdon opit tulivat viime vuosikymmenen lopulla mukaan myös julkishallintoa tehostamaan. Yksi laajasti sovellettu osa niitä on tulosjohtaminen. Se on lisännyt tietoisuutta taloudellisuudesta, kasvattanut tulosvastuullisuutta ja lisännyt palveluajattelua. Toisaalta väliin on tuntunut, että usein on etsitty pikemminkin organisaatioista ongelmia konsulttien esittämiin ratkaisuihin kuin ratkaisuja organisaatiossa esiintyviin ongelmiin.

Sakari Möttönen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030