Aivoinfarktin jälkeiset emotionaaliset, kognitiiviset ja funktionaaliset seuraukset

Aivoverenkiertohäiriö on toiseksi yleisin yksittäinen dementian syy länsimaissa. Yleisin syy on Alzheimerin tauti, jonka aiheuttaja on epäselvä.

Tarja Pohjasvaara

Perifeeristen nivelien tuhoutuminen ja rekonstruktiivinen kirurgia nivelreumassa

Tutkimuksessa on selvitetty käden, jalkaterän ja alemman nilkkanivelen tuhoutumista ja näiden nivelten kirurgiaa seropositiivisessa nivelreumassa. Tutkimuksen 103 nivelreumapotilasta kuuluvat Heinolan reumarekisteriin, ja heidän seurantansa aloitettiin vuosina 1973-75 sairauden kestettyä alle puoli vuotta. Seurantatutkimukset tehtiin alkuvaiheen jälkeen 1, 3, 8, 15 ja 20 vuoden kuluttua. Nivelten vaurioitumisaste määritettiin röntgenologisesti Larsenin luokittelumenetelmällä, ja tehdyt toimenpiteet tarkistettiin röntgenkuvien lisäksi sairauskertomuksista. Tutkimuksessa tehtiin 14 090 nivelarviota.

Eero Belt

Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden henkilöiden selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin liikuntakyvyn ja lihasvoiman ennustavuutta kuolemanvaaran kannalta ja kotona asumisesta selviytymistä ennustavia tekijöitä.

Pia Laukkanen

Lääketieteen arvot ja päämäärät

Nykyajan on sanottu olevan vailla arvoja. Todellisuudessa arvoja on tietenkin aina ollut ja tulee olemaan; ne vain yleensä muuttuvat. Toisaalta on sanottu, että nykyaikana vallitsee moniarvoisuus ja arvojen sekamelska. Usein on koettu, että teknologia kehittyy huimasti ja luo jatkuvasti tilanteita, joihin meillä ei ole valmista moraalista koodia. Yhteiskunnassa on selvää normittamisen tarvetta. Puhuttaessa terveydenhuollon tulevaisuudesta on toistuvasti vaadittu arvokeskustelua, vaikka ei ole jäsentynyt, mistä loppujen lopuksi halutaan keskustella. Tämän artikkelin tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan selventää prosessia tarjoamalla aineksia arvojen ja lääketieteen tavoitteiden järjestelmälliseen tarkasteluun.

Olli-Pekka Ryynänen, Kari E. Turunen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen

Terveydenhuollon laitteiden kliinisen dokumentoinnin uudet vaatimukset

Suomessa tehtäviä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kliinisiä tutkimuksia koskevat ohjeet (Lääkelaitoksen ohje 2/1997) on valmisteltu EU:n hengen mukaisesti. Tuotteiden ominaisuudet, terveydelliset vaikutukset ja suorituskyky on osoitettava kliinisillä tutkimuksilla tai olemassa olevilla dokumenteilla tavoiteltaessa CE-merkintää uusille laitteille. Kun kliininen tutkimus tehdään osana tuotteen markkinoille saattamista, on se suunniteltava ja dokumentoitava laadukkaasti.

Juha Nevalainen, Erkki Wuolijoki

Manipulaatiohoitoon - mutta minne?

Manipulaatiota on alettu käyttää yhä lisääntyvässä määrin selkä- ja niskakipujen hoitoon. Manipulaatiohoito kuuluu sekä pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen että lääketieteellisten tutkimusten pohjalta nykyään myös virallisiin hoitosuosituksiin useissa maissa. Manipulaatiohoitoja antavat lääkärit, fysioterapeutit ja eri manipulaatiokoulukuntia edustavat ammatinharjoittajat, jotka ovat hankkineet koulutuksensa ulkomaisissa oppilaitoksissa. Suomessa ei virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ole mahdollista hankkia koulutusta manipulaatiohoitojen suorittamiseen. Manipulaatiohoito ei ole riskitöntä, joten lääkärin tulee olla tietoinen vastuustaan suositellessaan sitä potilaalleen ja mieluiten varmistaa hoidon suorittajan ammattitaito.

Jari Ylinen, Markku Paatelma, Olavi Airaksinen

Kiista erityiskorvattavuudesta saatetaan viedä EY-tuomioistuimeen

Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääketeollisuuden erimielisyydet menettelystä, jolla Suomessa päätetään lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, saattavat siirtyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomen valtio on saanut EU-komissiolta ns. perustellun lausunnon, joka on komission lopullinen kanta. Komission harkinnassa on, viedäänkö kiista EY-tuomioistuimeen, jonka päätöstä valtio on velvollinen noudattamaan.

Suvi Sariola

Hoitosuositukset ja tietojärjestelmät ammattilaisten aseiksi priorisointiin - mutta ratkeaako niillä rahoituskriisi?

Priorisointipäätöksiä tehdään jatkuvasti niin poliittisella tasolla budjettipäätöksissä, hoitolaitosten toimintasuunnitelmissa kuin potilastyössäkin, tahallisesti ja tahattomasti. Vielä viisi vuotta sitten järjestetyssä seminaarissa priorisointia pyrittiin lähinnä torjumaan, mutta nykyään siihen suhtaudutaan kiihkottomammin: potilaskohtaistenkaan valintojen tekeminen ei tarkoita samaa kuin hoitamatta jättäminen. Priorisointiseminaari keskusteli vilkkaasti aiheestaan, jota alustuksissa laajennettiin moniin suuntiin.

Marianne Jansson

Muutokset alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa suomalaisen kuolemansyytilaston tietojen valossa

Sekä alkoholinkulutus että alkoholikuolleisuus ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 1960-luvun loppupuolelta aina lamavuosiin asti. Alkoholikuolleisuuden keskimääräisten muutosten takaa paljastuu erilaisia väestöryhmittäisiä kehityskulkuja. Kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaampaa naisilla kuin miehillä, mutta miesten alkoholikuolleisuus on edelleen noin seitsenkertainen naisiin verrattuna. Miesten alkoholikuolleisuuden kasvu nousukaudella ja väheneminen lama-aikana oli suhteellisesti voimakkainta 15-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Muutokset olivat negatiivisimmat sekä nousukaudella että laman aikana matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Artikkelin tarkasteluissa käytettiin myös myötävaikuttavia kuolemansyitä, jotka auttavat saamaan paremman käsityksen alkoholikuolleisuuden muutoksista kuin pelkkien peruskuolemansyiden tarkastelu.

Pia Mäkelä

Masennuspotilaan muistihäiriö - psykiatrinen oire vai kognitiivinen suoritushäiriö?

Työikäiset masennuspotilaat valittavat usein muistin heikentymistä. Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koettujen muistihäiriöiden, kognitiivisen suorituskyvyn, masentuneisuuden ja muiden psyykkisten häiriöiden välistä yhteyttä 21-69-vuotiailla masennuspotilailla, muistihäiriöitä valittavat eivät eronneet muistinsa toimivaksi kokevista yleisen kognitiivisen kapasiteetin, kognitiivisen toiminnan joustavuuden tai kontrollin suhteen. Myöskään suoritukset muistia ja keskittymiskykyä vaativissa osatehtävissä eivät juurikaan poikenneet muistinsa toimivaksi kokevien suorituksista. Koetun muistihäiriön esiintyminen oli sen sijaan voimakkaasti yhteydessä mielialaan, aleksitymiaan ja muiden psyykkisten oireiden esiintymiseen sekä psykososiaaliseen toimintakykyyn. Masentuneisuuden aiempi kesto ei ollut yhteydessä kognitiivisen suorituksen tasoon. Muistin huonoutta valittavaa potilasta tutkittaessa masennuksen arviointi kuuluu ensi vaiheen tutkimuksiin.

Risto Antikainen, Tuomo Hänninen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Antti Tanskanen, Heimo Viinamäki