Health on the Net - laadunvarmistusta lääketieteellisiin tietopalveluihin

Internetin mahdollisuudet lääketieteellisen tiedon jakamisessa sekä alan ammattilaisille että potilaille ovat suuret. Kuitenkin tämä uusi media on osoittautunut ongelmalliseksi, koska tiedon laatuun ei voi luottaa. Jotta Internetiä voitaisiin parhaalla tavalla käyttää terveydenhuollon ja potilaiden hyväksi, on pystyttävä arvioimaan tietopalvelujen laatua. Kansainvälinen Health on the Net (HON) -säätiö ja sen suomalainen sisaryhdistys HON Finland r.y. on perustettu edistämään tasokkaita lääketieteellisiä tietopalveluja.

Jari Forsström

Hoitotakuukokeilusta laihat tulokset

Ennakkoluulojen ja varautuneisuuden sävyttämä kolmivuotinen hoitotakuukokeilu kolmessa sairaanhoitopiirissä on päättynyt. Suurin odotuksin aloitetun kokeilun tulokset jäivät laihanlaisiksi.

Suvi Sariola

Miljoonapiirien työryhmät etsivät alueellisia kehittämiskohteita

Viidessä miljoonapiirissä työskentelevillä yhteistyöryhmillä on maaliskuun loppuun asti aikaa tehdä Terveydenhuolto 2000 -hankkeen alueelliset kehittämissuunnitelmat. Miljoonapiireihin muodostetuissa yhteistyöryhmissä on tarkoitus muodostaa yhteinen käsitys, mitkä ovat sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten tärkeimmät kehittämistarpeet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jo alueellisten yhteistyöryhmien nimittäminen viivästyi, ja yhteistyöryhmille päästiin valitsemaan koordinaattoreita vasta aivan viime vuoden lopulla.

Lasten influenssa A -infektio

Influenssa A -virus aiheuttaa lapsille usein voimakasoireisen, korkeakuumeisen infektion. Influenssan tai siihen liittyvien bakteeri-infektioiden vuoksi osa lapsista tarvitsee sairaalahoitoa ja vakavatkin taudinkuvat ovat mahdollisia. Viimetalvisen epidemian aikana TYKS:n ja HYKS:n lastenklinikoissa hoidettiin tavallista enemmän influenssapotilaita. Taudin aiheuttajana oli useimmiten influenssa A -tyypin H3N2 uusi sydneyläinen variantti.

Ville Peltola, Terho Heikkinen, Harri Saxén, Olli Ruuskanen

Lapsuuden epilepsian saaneiden ennuste aikuisena

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa seurattiin 35 vuoden ajan väestöpohjaisessa tutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin alueella. Tutkimuksen alkaessa oli mukana 245 epileptisiä kohtauksia saanutta lasta, joiden hoitoa ja kohtausalttiutta seurattiin vuoteen 1992 asti. Seurantajakson aikana potilaista kuoli 44, joista 20:n kuolema liittyi epileptiseen kohtaukseen. Seurannan päättyessä elossa olleista 176 potilaasta suurimmalla osalla ei ollut esiintynyt kohtauksia viiden edeltävän vuoden aikana ja vajaa puolet oli voinut lopettaa säännöllisen lääkkeiden käytön. Aikuisiän kohtauksettomuudesta huolimatta olivat epilepsian epäedulliset vaikutukset matalan koulutustason ja heikon työllistymisen vuoksi kuitenkin jääneet pysyviksi elämänlaatua haittaaviksi tekijöiksi.

Matti Sillanpää, Merja Jalava, Olli Kaleva, Shlomo Shinnar

Psykiatristen avohoitopotilaiden kaamosmasennus ja -oireilu

Kaamosmasennus on häiriötila, jossa mielialan lasku toistuu talvisin. Sitä yleisempää väestössä on lievempi kaamosoireilu, jossa pääasiallisin oire on väsymys pimeään aikaan. Psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan avohoitopotilaille tehdyssä haastattelututkimuksessa löytyi kaamosmasennusta ja kaamosoireilua paitsi mielialahäiriöpotilailta, myös muista potilasryhmistä. Havainnolla saattaa olla merkitystä kliinistä työtä tekeville lääkäreille mietittäessä taustatekijöitä ja hoitovaihtoehtoja silloin, kun potilaan psyykkiset oireet vaikeutuvat talvikuukausien aikana. Kaamosmasennuksen ensisijaiseksi hoitomuodoksi on vakiintunut kirkasvalohoito.

Pauliina Piiroinen, Timo Partonen

Syrjäytyykö masentunut nuori?

Kolmen nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaista tehdyssä tutkimuksessa yleisin yksittäinen hoitoon hakeutumisen syy oli masennus. Puolet nuorista sai kliinisen tautiluokituksen mukaisen masennusdiagnoosin, usein vakavaksi määritellyn. Masentuneilla nuorilla oli ollut oireita ennen hoitoon tuloa pidempään kuin muun diagnoosin saaneilla. Masennus ilmeni toivottomuutena, usein itsetuhoisuutena, kielteisenä itsekäsityksenä ja vaikeuksina ihmissuhteissa. Neljäsosa masentuneista nuorista käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain ja neljäsosa oli kokeillut huumeita. Tyypillistä nuoren masennukselle oli luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta (ikätoverisuhteista, liikunnasta, musiikista tms.). Masentuneiden nuorten asenne itseään ja elämäänsä kohtaan kuvastaa syrjäytymiskehitystä. Jokainen nuori, jolla epäillään masennusta, tulisikin tutkia tarkasti. Masennusta ei tule pitää nuoruusikään kuuluvana normaalina ilmiönä.

Veijo Korhonen, Eila Laukkanen, Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki

Sydämenpysähdyspotilaan hoito

Elvytystilanne tulee yleensä yllättäen, ja koska se osuu kohdalle suhteellisen harvoin, sen hallitseminen on tottumattomalle usein vaikeaa. Sydämen käynnistämisellä on lisäksi suuri kiire. Elvytystilanteita varten laaditut toimintaohjeistot pyrkivät helpottamaan toimintaa antamalla sille mallin. Tässä artikkelissa esitetään tuoreiden kansainvälisten elvytyssuositusten pohjalta ohjeisto sairauskohtauksessa sydämenpysähdyksen saaneen potilaan elvytyksestä.

Tom Silfvast

Ihon sieni-infektioiden muuttuva hoito

Ihon sieni-infektioita on totuttu hoitamaan pääasiassa paikallishoidoin, ja useimmiten tämä tuottaakin toivotun paranemistuloksen, mikäli potilas noudattaa hoito-ohjeita. Tuoreet tutkimustulokset uusien systeemisten sienilääkkeiden farmakokinetiikasta, tehosta ja turvallisuudesta johtanevat siihen, että yhä useampi ihon sieni-infektio hoidetaan lyhyellä sisäisesti otetulla sienilääkekuurilla. Kustannus-hyötyajattelun tuomat paineet tämänkaltaiseen hoitomuotoon lisääntyvät, ja sen myötä uskotaan potilaiden hoitomyöntyvyyden kasvavan .

Pekka Autio

Syöpäpotilaan sydänongelmat

Syöpäkasvaimet aiheuttavat sydänongelmia sekä systeemivaikutustensa kautta että mekaanisesti. Syöpään liittyvä anemia saattaa vaikeuttaa sepelvaltimotautipotilaan oireita. Suuri tarve punasolujen siirtoon johtaa hemokromatoosiin, johon liittyy usein sydänoireita. Tromboemboliset tapahtumat ovat syöpäpotilailla yleisempiä kuin muulla väestöllä. Maligni perikardieffuusio ja yläonttolaskimo-oireyhtymä ovat mekaanisia komplikaatioita, jotka saattavat vaatia pikaistakin hoitoa. Myös syövän hoito voi vaurioittaa sydäntä. Antrasykliiniryhmän solunsalpaajien käyttöä joudutaan rajoittamaan niiden aiheuttaman kardiomyopatian takia. Sädevaurion riski lisääntyy sydämeen kohdistuvan sädeannoksen kasvaessa.

Outi Laine, Kaj Groundstroem