Miten tutkia lapsen päänsärkyä?

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä. Aikuisten on syytä suhtautua vakavasti lapsen päänsärkyyn ja katkaista päänsärkykierre ennen kuin päänsärystä tulee pysyvä tapa reagoida elämän ongelmatilanteisiin. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa, eikä yleensä muuta tarvitakaan. Päänsärkyä sairastavien lasten tutkimusten ja hoidon asianmukainen porrastus on suuri haaste terveydenhuollon eri tasoille.

Raija Korpela

Tinnitus ja työperäinen meluvamma

Tinnitus voi elämän aikana haitata lähes jokaista ihmistä. Sen on todettu liittyvän moniin tiloihin, mm. ikähuonokuuloisuuteen ja meluvammaan. Työperäisen meluvamman yhteydessä tinnituksen esiintyvyydeksi on tutkimuksissa saatu erittäin vaihtelevia lukuja, paljolti tutkimusaineistojen ja -menetelmien erilaisuuden vuoksi. Suomesta tutkimustietoa on vain sotilashenkilöstöstä, ja olisikin tärkeää selvittää tinnituksen esiintyvyyttä muissa ammateissa, joissa melualtistus on merkittävä. Tinnitus olisi hyvä ottaa puheeksi työterveyshuollon tarkastuksissa. Kuulonsuojauksen tehostaminen todennäköisesti vähentää myös tinnituksen esiintyvyyttä.

Timo Hannu, Eero Akaan-Penttilä

Muusikon käsi

Soittajalle kädet ovat ammatin ja toimeentulon perusta. Käden rasitusvaivat ja niska-hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin muusikoilla hyvin yleisiä. Muusikon käsivaivojen diagnostiikassa ja hoidossa ei lääkärin ammattitaito välttämättä yksin riitä, vaan on paneuduttava potilaan ja hänen opettajansa kanssa soittotekniikan ja -asennon kysymyksiin. Ongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa hyvän yleiskunnon ylläpitäminen voimistelun ja liikunnan avulla.

Martti Vastamäki

Psykoottisuuden arviointi

Psykiatrian peruskäsitteeseen, psykoottisuuteen, kuuluu todellisuudentajun häiriintyminen ja psyykkisten toimintojen heikentyminen. Väestöstä noin 2 % on psykoottisia, mutta psykoosit eli mielisairaudet ovat yleisimpiä eläkkeelle johtavia sairauksia. Psykoosin varhaistunnistaminen on tärkeää, jotta sairaus aiheuttaisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä ja invalidisoitumista. Esityksessä käsitellään psykoottisuuden arviointiin liittyviä vaikeuksia ja annetaan käytännön vinkkejä.

Heikki Vartiainen

Lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden häiriöt syrjäytymisen aiheuttajina

Lapsuuden aikana alkavan psyykkisen kehityksen epäonnistuminen saattaa johtaa kehityskulkuun, joka päättyy yksilön kannalta murheellisesti pitkäaikaiseen sairauteen, syrjäytymiseen sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle rikollisuuteen tai päihde- ja huumekierteeseen. Kouluikäisen lapsen käytös- ja tarkkaavuushäiriöt voivat olla oire alkavasta syrjäytymisestä. Ujona pidetty lapsi voikin kärsiä ahdistushäiriöstä, joka pahentuessaan johtaa oppimisvaikeuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Artikkelissa tarkastellaan syrjäytymistä ihmissuhteiden, tunne-elämän, koulunkäynnin sekä ammattikoulutuksen kannalta ja pohditaan niitä väyliä, joiden kautta lapsuuden psyykkinen häiriö voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä jo alkaneen häiriön mahdollisimman varhainen toteaminen ja hoidon käynnistäminen ovat tärkeitä tekijöitä.

Eila Räsänen

Katsaus kulttimuotoisiin ilmiöihin psykoterapiassa ja koulutuksessa

Joissakin psyykkistä hoitoa, erityisesti ryhmäterapiaa, antavissa yhteisöissä on todettu samantapaisia dynaamisia ilmiöitä kuin uskonnollisissa kulteissa. Terapiaan hakeutuvien olisi tärkeää olla tietoisia riskeistä, joita psykoterapian rajoja ja eettisiä normeja noudattamattomiin terapioihin sisältyy. Lisäksi erilaisten koulutusten ja ns. kasvuryhmien sisältöä olisi syytä arvioida kriittisesti. Tässä katsauksessa pyritään esittämään kriteereitä, minkä pohjalta on mahdollista arvioida psyykkisen hoidon ja koulutuksen toteutumistapoja jatkumolla eettinen toiminta - epäeettisiä piirteitä omaava toiminta - kulttimainen toiminta.

Raija Hukkanen

Lyhyesti: Quorum sensing -salpaajat - uusi mikrobilääkeryhmä?

Otsikon outo termi voidaan suomentaa vaikka laumatunnoksi. Sillä tarkoitetaan bakteeripopulaation tiheydestä riippuvaa geenien toiminnan säätelyä. Infektion alkuvaiheessa monet bakteerit eivät tuota kaikkia virulenssitekijöitään. Populaation saavutettua tietyn rajakoon virulenssitekijöiden tuotanto käynnistyy ja bakteeri käy avoimeen rynnäkköön. Käynnistyskäskyn välittäjinä toimivat pienikokoiset (170-300 Da) molekyylit, jotka kemiallisesti ovat N-asyyli-homoseriini-laktoneita. Niiden toiminnan salpaaminen tekee bakteereista lähes harmittomia ja helppoja saaliita elimistön immuunijärjestelmälle. Aika näyttää tehoavatko tällaiset salpaajat oikeiden infektioiden hoidossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Ei parafiiniöljyä huumekuriireille

Huumeiden salakuljettaminen enteraalisesti on mahdollista, jos huumepakkaukset pysyvät ehjinä kuriirin ruoansulatuskanavassa. Hollannissa epäiltiin kokaiinin yliannostuksen oirein käyttäytyvän 49-vuotiaan miehen kuljettavan huumeita enteraalitilassaan. Lastin produsoimiseksi henkilölle annettiin parafiiniöljyä purgatoivassa mielessä. Tämän jälkeen hänen oireensa pahenivat, seerumin kokaiinipitoisuus suureni ja hän kuoli kokaiinimyrkytykseen. Obduktiossa löytyi ruoansulatuskanavasta 95 ehjää ja 71 puhjennutta lateksiin pakattua kokaiiniannosta á 5 grammaa. Meitä varoitetaan käyttämästä mineraaliöljyä tällaisessa tilanteessa, sillä mineraaliöljy liuottaa lateksin 15 minuutissa; esimerkiksi laktuloosi ei tätä tee.

Robert Paul

Lyhyesti: IL-13 ja astma

Astma syntyy ympäristöstä, genetiikasta, vinoutuneesta immuunivasteesta ja välittäjäaineista. Monessa bioyrityksessä etsitään kuumeisesti molekyylejä, jotka voisivat katkaista astmakohtaukseen johtavan tapahtumaketjun. Välittäjäaineista sytokiini interleukiini 4 (IL-4) on ollut pääpukarin maineessa. Nyt kaksi tutkimusryhmää haastaa IL-13:n, toisen sytokiinin, syytettyjen aitioon. IL-13 toimii IL-4:n tavoin samantyyppisen solupinnan reseptorin kautta. Nyt kehitetyn liukoisen reseptorianalogin avulla sen toiminta voidaan ehkäistä. Koe-eläinmallissa molekyyli piti ilmatiet auki ja vähensi limaneritystä sekä eosinofiliaa. Yhdistetystä IL-4-IL-13-estäjästäkö löytyy astman ehkäisijä?

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lyhyetkin tsidovudiinikuurit vähentävät HI-viruksen tarttumista äidistä lapseen

Äidistä lapsen tapahtuva HIV-tartunta voidaan usein estää tsidovudiinilääkityksellä, ainakin mikäli lääkettä annetaan äidille 14-34 raskausviikosta lähtien ja syntyneelle lapselle 6 viikon ajan. Yhdysvalloissa tutkittiin perinataalisen HIV-tartunnan yleisyyttä väestössä, jossa osaa äideistä tai lapsista ei hoidettu suositusten mukaisesti. Ilman lääkitystä 27 % lapsista sai tartunnan. Hoidettujen ryhmässä 6 % lapsista infektoitui, jos lääkitys aloitettiin ennen synnytystä. Jos lääkitys aloitettiin synnytyksen aikana, lapsista 10 % sai infektion. Kun hoitoon päästiin 48 tunnin kuluessa synnytyksestä, infektoituneita oli 9 %, ja mikäli lapsen tsidovudiinikuuri alkoi yli 2 vrk:n iässä, infektoituneiden osuus oli 18 %. Myöhäisestäkin hoidosta on siis hyötyä.

Per Ashorn