20914 osumaa

Onko pitkäaikaissairaan lapsen sisarukset unohdettu?

Lapsen pitkäaikaissairaus vaikuttaa koko perheen elämään, myös sisarusten henkiseen hyvinvointiin. Vanhemmilta ei yleensä riitä yhtä runsaasti huomiota perheen muille lapsille, mikä on omiaan lisäämään sisarkateutta, joka puolestaan usein tuottaa syyllisyyttä. Isoille sisarille tyypillisimpiä ovat internalisoivat oireet kuten masennus ja ahdistus, kun taas pikkuveljet useammin oireilevat käyttäytymisen häiriöillä ja aggressiolla. Toisaalta sisaruksen sairastaminen voi lisätä empatiakykyä ja moraalista kasvua irti itsekeskeisyydestä. Se voi myös itsenäistää ja tuottaa avarakatseisuutta. Eri sairaudet vaikuttavat osin eri tavoin, ja perhe sekä laajempi sosiaalinen verkosto voivat tehdä paljon sisarusten tilanteen hyväksi.

Irma Moilanen

Miten auttaa mielenterveyspotilaan omaisia?

Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa aina perhetilanteeseen oli sitten kyse lapsen lyhytaikaisesta nuhakuumeesta tai huoltajan sairastumisesta syöpään tai sydäninfarktiin. Tavallisissa sairauksissa syy yleensä saadaan selville ja potilas paranee hoitamalla tai oireet pysyvät kurissa lääkityksen avulla. Mielenterveyden häiriöt ovat erilaisia: läheinen ihminen muuttuu, sairauden syitä ei tunneta, hoidon tulosta ei voi ennustaa ja lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia. Omaisten ongelmana on epävarmuus ja huoli mistä saada voimia, jotta tilanteen epävarmuus ei nakertaisi heitä itseäänkin tyhjäksi. Ahdistusta, häpeää ja erilaisuutta on voinut lisätä sekin, että mielenterveyden sairauksia on hoidettu pääasiassa eri paikoissa kuin muita sairauksia. Mielenterveyspotilaita varten on ollut omat mielenterveystoimistonsa, omat sairaalansa ja oma lakinsa. Yleissairaalapsykiatria on vasta vähitellen yleistymässä ja mielenterveystoimistot liittymässä osaksi terveyskeskusten toimintaa.

Ulla-Kaija Lammi

Amyotrofisen lateraaliskleroosin ympäristöperäiset riskitekijät

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on harvinainen, ainoastaan motoneuroneja vaurioittava hermoston rappeutumatauti, jonka syytä ei tunneta. Koska parantavaa hoitoa ei ole, tauti johtaa muutamassa vuodessa kuolemaan. Tautia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta sen yleisyydessä on huomattavia alueellisia eroja. ALS-taudin riskitekijöitä tutkittaessa ovat selvimmin nousseet esille ikä, miessukupuoli ja perinnöllisyys. Minkään ympäristötekijän tai metabolisen häiriön ei vielä ole varmuudella osoitettu aiheuttavan ALS-tautia, mutta epäilyjä on esitetty useistakin yhteyksistä.

Annukka Tamminen, Kai Savolainen

Seuloako kolorektaalisyöpää vai ei?

Tähän visaiseen kysymykseen voi etsiä vastausta tekemällä tehdyistä kontrolloiduista kokeista meta-analyysin - kuinkas muuten. Meta-analyysiä varten löytyi neljä satunnaistettua tutkimusta, joissa yhteensä oli mukana 330 000 yli 40-vuotiasta osallistujaa. Seulontaan osallistujilta oli analysoitu ulosteen veri noin kahden vuoden välein Hemoccult-testillä. Positiivisen näytteen antaneet olivat joutuneet jatkotutkimuksiin, joita olivat endoskopia ja paksusuolen kaksoiskontrastiröntgentutkimus.

Heikki Joensuu

MS-tauti ja raskaus

MS-tautiin sairastuvat naiset ovat usein fertiili-ikäisiä, ja taudin tuoma mullistus MS-potilaan elämään koskee myös kysymystä raskauden merkityksestä sairaudelle ja päinvastoin. Aikaisemmin raskauden ja MS-taudin aktiivisuuden suhdetta on tutkittu ensisijaisesti retrospektiivisin tutkimuksin, mutta nyt julkaistu kolme vuotta kestänyt prospektiivinen eurooppalaistutkimus tuo asiaan kohdennetumpaa valoa.

Robert Paul

Systemoitu kirjallisuuskatsaus: Näyttö sairauksien ehkäisystä antioksidanteilla puutteellista

Antioksidantteja koskeva tieteellinen aineisto on hyvin mittava, ja yhteenvetojen ja tulkintojen tekeminen sen perusteella on työlästä. Ruotsissa Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik (SBU) on julkaissut laajan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitetään, mitä tosiasioita tällä hetkellä tiedetään mahdollisuuksista ehkäistä vakavia sairauksia antioksidanttien avulla.

Martti Teikari

Elämäntyytyväisyys terveyden ennustajana

Koettu elämäntyytyväisyys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. On pyritty selvittämään siihen liittyviä tekijöitä, mutta sen seurauksien tutkiminen on ollut vähäistä. Kuitenkin tiedämme, että koettu terveys ennustaa elinikää ja että ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun elämäntyytyväisyyden kykyä ennustaa kuolleisuutta ja psykiatrista sairastuvuutta. Jälkimmäisen indikaattoreina olivat psykiatrinen sairaalahoito, itsemurhakäyttäytyminen ja psykotrooppisten lääkkeiden käytön aloittaminen.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030