Kiusaaminen ja lasten psyykkinen hyvinvointi - haasteita kouluterveydenhuollossa

Ainakin viidennes lapsista joutuu kiusatuksi tai kiusaa toisia lapsia peruskoulun ala-asteella. Pojilla ongelmat ovat huomattavasti tavallisempia kuin tytöillä. Suuri osa näistä lapsista on selvästi psyykkisesti oireilevia tai häiriintyneitä. Sekä kiusaajat että kiusatut lapset tunnistavat myös itse omia ihmissuhdeongelmiaan eivätkä koe sosiaalisia suhteitaan tyydyttävinä. Kiusaamisongelmat lisäävät lapsen todennäköisyyttä ohjautua lastenpsykiatriseen hoitoon, mutta suurta osaa psyykkisistä oireista ja ongelmista eivät vanhemmat ja opettajat pidä sen laatuisina, että niihin katsottaisiin tarpeelliseksi puuttua. Kouluterveydenhuollolla voisi olla merkittävä asian hoitamista edistävä rooli etenkin kun koulukiusaamisen on selvästi osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyteen.

Kirsti Kumpulainen, Eila Räsänen

Koulupelon monet kasvot

Koska koulu liittyy lasten ja nuorten elämään lähes päivittäin, saattaa koulupelko vaikeuttaa yksilön elämää erittäin voimakkaasti ja pidemmällä tähtäimellä estää hänen integroitumistaan yhteiskuntaan. Pitkään jatkuessaan koulupelosta saattaa tulla yksi lapsuusiän vaikeimmista psyykkisistä sairauksista. Koulunkäynnistä kieltäytyjien vanhemmat ovatkin pitäneet koulupelkoa huomattavasti vaikeampana lapsen kannalta kuin lapsuuden masentuneisuutta, eroahdistusta tai nuorten käyttäytymishäiriötä. Tutkimukset koulunkäynnistä kieltäytyjistä ovat olleet heterogeenisiä ja häiriön luokittelu ja hoito on ollut vaihtelevaa. Viime vuosikymmenellä alettiin kiinnittää huomiota koulunkäynnistä kieltäytymisen erilaisiin etiologisiin syihin ja taustalta löytyykin, vastoin aiempia käsityksiä, enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä.

Paula Pasanen-Aro, Tuula Tamminen

Sydän- ja verisuoni-sairauksien riskit kasautuvat pienestä pitäen

Aikuisista tiedetään, että tietyt riskitekijät lisäävät ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin sairastumisen vaaraa. Mutta mistä alkaen riski alkaa kasautua? Bogalusa Heart Study on pitkän linjan seurantatutkimus, jossa on mm. selvitetty obduktioissa, miten elämänsä aikana oireettomille 2-39-vuotiaille henkilöille on ilmaantunut sepelvaltimoiden ja aortan ateroskleroosia.

Robert Paul

Hinkuyskä edelleen huiman yleistä

Suomalaiset rokotusohjelmat ovat erinomaisen tehokkaita. Pitkään on kuitenkin tiedetty, että vaikka peräti 98 % suomalaisista lapsista saa neljä annosta hinkuyskärokotetta, tautia esiintyy jossain määrin edelleen. Varsinaisen hinkuyskän aiheuttajan, Bordetella pertussiksen, lisäksi myös sen "pikkusisko" B. parapertussis aiheuttaa hinkuyskän kaltaista tautia. Tämä bakteeri ei kuitenkaan eritä pertussistoksiinia isoveljensä tavoin.

Pentti Huovinen

HIV-positiivisen naisen raskaus: tsidovudiiniprofylaksian ja synnytystavan vaikutus

HIV-positiivisen raskaana olevan naisen riski tartuttaa virus syntyvään lapseensa näyttää liittyvän synnytystapaan. On todettu, että kalvojen varhainen puhkeaminen (4 tuntia tai aiemmin ennen syntymää) lisää HIV:n siirtymisen mahdollisuutta. Vuodesta 1994 on raskaana oleville HIV-positiivisille naisille annettu tsidovudiiniprofylaksia, ja sen on todettu vähentäneen HI-viruksen siirtymistä lapseen jopa yli 60 %. Sektion merkitys viruksen siirtymisen kannalta on kiistanalainen kysymys. On myös kiistelty siitä, onko tarttumisen riski hätäsektiossa suurempi kuin elektiivisessä sektiossa, sillä tulokset tästäkin ovat ristiriitaiset.

Robert Paul

Geenien vaikutuksia infektiotauteihin

Infektioalttiutta lisäävät geenit ovat varmaan ehtineet suureksi osaksi hävitä ihmisen kehityshistorian aikana, koska niiden kantajat ovat sortuneet tauteihinsa. Muistoja niistä kuitenkin löytyy edelleen. Esimerkkejä niistä on kerätty katsaukseksi infektiotautien uusia tuulia raportoivaan lehteen.

Heikki Arvilommi

Bakteerit resuskitoivat toisiaan

Sadat erilaiset tekijät välittävät viestejä kehittyneempien olioiden solujen välillä. Näistä tekijöistä hormonit vaikuttavat usein hyvinkin kaukana erityskohdastaan sijaitseviin soluihin. Sytokiinit taas vaikuttavat lähietäisyydellä oleviin soluihin ja joskus sytokiinia erittävän solun omaankin toimintaan.

Matti Viljanen

Cochrane-katsaus Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito mikrobi- tai lumelääkkeellä

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitolinjat vaihtelevat eri maissa. Hollannissa 31 % lapsista saa korvatulehdukseen mikrobilääkettä, Yhdysvalloissa ja Australiassa jopa 98 %. Tässä Cochrane-katsauksessa verrattiin mikrobilääkkeen ja lumelääkkeen vaikutuksia oireiden häviämiseen, kuulohäiriöihin ja komplikaatioihin sekä hoidon sivuvaikutuksia.

Marjukka Mäkelä

Suomalainen asiantuntijakommentti

Mielenkiintoiseen selvitykseen mikrobilääkehoidon vaikutuksesta lasten äkillisen välikorvatulehduksen akuuttien oireiden häviämiseen ja mahdollisiin komplikaatioihin otettiin mukaan vain satunnaistettuja tutkimuksia, joissa mukana oli yksi tai useampi mikrobilääke ja sen lisäksi lumelääke. Näillä perusteilla löydettiin vain 17 artikkelia, ja niistä ainoastaan kahdeksan hyväksyttiin lopulliseen analyysiin. Määrä on kovin pieni, kun akuutista otiitista on julkaistu haun kattamana aikana (1958-94) tuhansia tutkimuksia.

Heikki Puhakka

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma on silmäsairaus, jossa tuntemattomasta syystä sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin keskiosistaan aiheuttaen hajataitteisuutta ja lopulta sarveiskalvon arpeutumista. Tauti ilmenee usein murrosiän jälkeen ja sen edetessä joudutaan turvautumaan sarveiskalvonsiirtoon. Keratokonus onkin Suomessa suurin yksittäinen sarveiskalvonsiirtojen aiheuttaja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että keratokonuksessa on vaurioita pintasolukerroksen alla olevassa tyvikalvossa sekä ns. Bowmanin kalvossa.

Antti Tuori