Krooninen haimatulehdus ja kystinen fibroosi

Suomestahan kroonista haimatulehdusta löytyy, mutta kystinen fibroosi on meillä harvinainen - meillä kun on oma tautiperimämme, johon kystinen fibroosi ei tunnetusti kuulu. Mutta kansainvälistyminen tautietiologian alalla voi herättää kiinnostuksen kystiseen fibroosiin meilläkin.

Robert Paul

Vaikea synnytys lisää poikalapsen itsemurhariskiä

Raskauden ajan tapahtumien myöhemmästä merkityksestä saadaan uutta näyttöä. Barkerin hypoteesi syntymälaihuuteen liittyvästä sydän- ja verisuonitautiriskistä ja riskistä sairastua aikuisena diabetekseen on saanut seuraa: mm. sikiökautinen hapenpuute näyttää altistavan varhain alkavalle skitsofrenialle. Viimeisin raportti tältä sektorilta on Ruotsista. Siinä todettiin hankalan synnytyksen altistavan erityisesti poikalapsia itsemurhalle aikuisiässä.

Pertti Kirkinen

Cochrane-katsaus Psykologinen jälkipuinti vaikutukseton ja ehkä haitallinenkin

Viime vuosina on Suomessakin kiinnitetty suurta huomiota psykologisten traumojen jälkiselvittelyyn, ja maahan on pystytetty kattava kriisiryhmäverkosto vaikka näyttö toiminnan vaikuttavuudesta on ollut puutteellinen. Tuore Cochrane-katsaus ei löydä näyttöä kertaistuntona toteutettavan ehkäisevän jälkipuinnin vaikuttavuudesta ja herättää epäilyjä toiminnan haitallisuudesta. Katsauksen perusteella on aiheellista kyseenalaistaa terveydenhuollon jälkipuintitoimintaa ja kertoa jälkipuintiin osallistuville vaikuttavuusnäytön puutteesta ja jälkipuinnin mahdollisista haitoista.

Kristian Wahlbeck

Suomalainen asiantuntijakommentti Cochrane-katsaus sekoittaa käsitteitä

Psykologinen jälkipuinti on Suomessa vakiintunut tarkoittamaan järkyttävän tapahtuman jälkeen yleensä 1-3 vuorokauden kuluessa järjestettävää määrämuotoista johdettua kokousta, jossa käsitellään tapahtumasta tiedossa olevia tosiasioita, sen herättämiä tuntemuksia ja sen aiheuttamia oireita sekä annetaan stressineuvontaa (1). Psykologinen jälkipuinti on siis käsitettävä ryhmään kohdistuvaksi toiminnaksi; yleensä ryhmässä on 10-15 henkilöä. Eräät tutkijat, kuten Cochrane-katsauksen kolmas laatija J. Bisson (2), ovat pyrkineet laajentamaan käsitteen merkitystä myös yksilölliseen kriisihoitoon, vaikkakin tätä on kansainvälisissä kongresseissa pidetty epätarkoituksenmukaisena ja harhaanjohtavana. Itse olen suositellut näissä tilanteissa käytettäväksi esimerkiksi ilmaisua debriefing-tekniikan soveltaminen yksilöllisessä kriisi-interventiossa.

Matti Ponteva

Kunnallinen vai yksityinen terveyspalvelu? - tekijät, jotka ovat yhteydessä lapsipotilaiden vanhempien valintaan

Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pienten lasten vanhempien päätökseen valita äkillisesti sairastuneelle lapselleen lääkärin vastaanotto, ovat perheen sosiodemografiset ominaisuudet, kunnallisten ja yksityisten terveyspalvelujen ominaisuudet sekä palveluista saatava tieto. Kolmella kunnallisella terveysasemalla ja kolmella yksityisellä lääkäriasemalla tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmat suosivat sitä terveysasemaa tai lääkärikeskusta, josta perhe on aikaisemmin saanut hyviä kokemuksia, vaikka aina ei päästäisikään saman lääkärin hoitoon. Kunnallisen vastaanoton valinneilla palvelun maksuttomuus oli tärkeä peruste, yksityisen vastaanoton valinneilla puolestaan tärkeitä olivat mahdollisuus päästä erikoislääkärin vastaanotolle ja vastaanoton aukioloaika iltaisin. Lähes kaikilla yksityisen vastaanoton valinneilla oli vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus.

Anu Heinonen, Pertti Kekki

Nefrologiset konsultaatiot KYS:ssa vuosina 1989-1995

Kroonista munuaissairautta sairastavien ja uremian aktiivihoitoa saavien määrä lisääntyy kaikkialla. Varhaisen nefrologisen konsultaation on todettu parantavan sekä potilaan että munuaisten ennustetta. Vuosina 1989-95 KYS:n munuaistautien poliklinikkaan tai osastolle ensi konsultaatioon lähetetetyt potilaat tulivat tutkimuksiin suhteellisen varhain, sillä vain pienellä osalla munuaissairaus oli edennyt jo uremian asteelle. Nefrologisten konsultaatioiden vuosittainen määrä kasvoi tutkimusjakson aikana. Kuntien sijainti ja väestörakenne heijastuivat konsultaatioiden määrään. Potilaista puolet lähetettiin terveyskeskuksista. Tutkimuksen perusteella hoidon porrastuksen voidaan arvioida toimivan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Risto Ikäheimo, Hanna Tallbacka, Jaana Tuomola, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Erkki Lampainen

Terveyskeskuslääkärien kliininen täydennyskoulutus - kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on vuoden 1997 alusta lähtien järjestetty terveyskeskuslääkäreille mahdollisuus osallistua systemaattiseen kliiniseen täydennyskoulutukseen Oulun yliopistollisessa sairaalassa 1 viikon-3 kuukauden ajan osana terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Sairaanhoitopiiri on osoittanut täydennyskoulutukseen palkkamäärärahan, joka on merkinnyt 104 koulutusviikkoa vuonna 1997. Kliinisen täydennyskoulutuksen aloittaminen on perustunut tarpeeseen kehittää terveyskeskuslääkärien tietoja ja taitoja, mutta etenkin tarpeeseen kehittää yliopistollisen sairaalan ja terveyskeskusten yhteistyötä sekä hoidon porrastamista. Täydennyskoulutukseen tarkoitettu aika jaettiin piirin 43 kunnan kesken asukasmäärän suhteessa. Vuoden 1997 tilastot osoittivat, että täydennyskoulutukseen oli osallistunut lääkäreitä vain seitsemästä terveyskeskuksesta tai kansanterveystyön kuntayhtymästä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Hanna Mäkäräinen, Heikki Luukinen, Keijo Koski, Lauri Nuutinen

Vaakakupissa lasten hyvinvointi, arvot ja raha Rokotusohjelma puntariin?

Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston päällikkö Juhani Eskola virittelee keskustelua suomalaisen rokotusohjelman uudistamisesta. Muutosta ei hänen mukaansa aja mikään pakottava tarve, mutta aika ajoin rokotusohjelmaa on syytä tarkastella kriittisesti. Jos ohjelmaa halutaan keventää, voidaan Eskolan mielestä harkita kaikkien vastasyntyneiden BCG-rokotuksista luopumista. Uusia rokotteita ohjelmaan on tarjolla moniakin.

Suvi Sariola

Lonkan tekonivelleikkausten 12-vuotisseuranta

Pitkäaikaisseurantatulokset ovat tärkeä peruste kriittisille päätelmille lonkan tekonivelkirurgian suuntaviivoja luotaessa. Valittavana on pitkään kestäneitä proteeseja ja kun kokemukset monista uutuuksista ovat olleet pettäviä, nämä uutuudet on tuotava markkinoille kontrolloidusti. Sementtikiinnitteisten proteesien pitkäaikaistulokset olivat Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan potilaista tehdyssä 12-vuotisseurantatutkimuksessa hyvät. On huomattava, että proteesin kestoajan määritykseen seurantamenetelmänä liittyy rajoituksensa eikä kestoaika yksistään mittaa tekonivelkirurgian tuloksia. Potilaiden toimintataso vaihteli nimittäin huomattavasti. Uusintaleikkausten pitkäaikaistulokset olivat huonompia kuin ensileikkausten.

Antti Alho, Jyri Lepistö, Pekka Ylinen, Timo Paavilainen

Selkäydintä affisioivat kasvaimet ja sädehoito

Primaariset selkäytimen kasvaimet ovat varsin harvinaisia, ja selkäytimen alueen kasvaimista valtaosa onkin jo tiedossa olevan syövän etäpesäkkeitä. Sekä hyvän- että pahanlaatuisissa kasvaimissa esiintyy alkuoireina paikallista selkäkipua, ja taudin progredioidessa laajempaan kipuoireeseen liittyy alaraajojen tuntopuutoksia, lihasheikkoutta, pareeseja ja virtsarakon sekä peräsuolen toimintahäiriöitä. Varhaisdiagnoosi ja nopea hoidon aloitus ovat tärkeitä mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saamiseksi. Hyvänlaatuisten kasvaimien hoidossa pyritään kasvaimen radikaaliin poistoon ja potilaan pysyvään paranemiseen ilman hoidosta aiheutuvia invalidisoivia sivuvaikutuksia. Pahanlaatuistenkin primaaristen kasvaimien kohdalla pyritään kasvain poistamaan kirurgisesti ja säilyttämään potilaan liikuntakyky ja omatoimisuus.

Riitta Kokko