Riketsialla ja mitokondrioilla sama kantaisä

Mitokondriot vastaavat paljolti eukaryoottien oksidatiivisesta energiantuotannosta. Näiden solun voimalaitosten on ajateltu olevan täydellisesti tehtäväänsä sopeutuneita bakteereita. Uppsalalaisten tutkijoiden sekvensoima Rickettsia prowazekiin perimä osoittaa, että tämä bakteeri ja mitokondriot ovat todennäköisesti lähteneet kehittymään samasta bakteerista.

Matti Viljanen

Kidutuksen merkit luuston gammakuvauksessa

Sitä mukaa kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, alkavat vastaanottavien maiden turvapaikat olla yhä tiukemmassa. Yhä useammin viranomaiset vaativat lääketieteellistä näyttöä esimerkiksi kidutuksesta, jota turvapaikanhakijat usein väittävät kokeneensa. Kidutuksen ulkoisia merkkejä on kuitenkin vaikea osoittaa edes röntgenkuvista, ja kiduttajatkin keksivät yhä häikäilemättömämpiä tapoja peittää jälkensä. Lääkärin eväät tässä tilanteessa ovat usein vähissä. Itävallassa viranomaiset ovat vaatineet lääketieteellistä arvioita kaikista ihmisistä, jotka hakevat turvapaikkaa poliittisen, etnisen tai uskonnollisen vainon takia. Wieniläis-grazilaisena yhteistyönä sikäläiset kollegat selvittivät, missä määrin luuston gammakuvaus paljastaa kidutuksen luustoon jättämiä jälkiä.

Robert Paul

Sydämen ja luurankolihasten verenvirtaus ja glukoosin käyttö verenpainetaudissa ja lihavuudessa

Koholla oleva verenpaine ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden ongelmia. Aikuisväestöstämme joka viides on lihava ja joka viidennen verenpainearvot ovat koholla. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää, liittyykö koholla olevaan verenpaineeseen muutoksia sydämen ja luurankolihasten glukoosin käytössä tai verenvirtauksessa. Lisäksi tutkittiin verenvirtauksen mahdollista syy-yhteyttä lihavuuteen liittyvän insuliiniresistenssin synnyssä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 98 henkilöä, joista 40 oli alkuvaiheen verenpainetautia sairastavaa, 7 lihavaa ja 51 kontrolli- henkilöä. Tutkittavien sydämen ja luurankolihasten glukoosin kulutus mitattiin positroniemissiotomografian (PET) avulla käyttämällä merkkiaineena leimattua glukoosianalogia ([18F]FDG) ja verenvirtaus käyttämällä merkkiaineena radioaktiivista vettä ([15 O]H2O).

Hanna Laine

Krooninen hyperglykemia, verisuonten toiminta ja insuliiniherkkyys nuoruustyypin diabeetikoilla

Nuoruustyypin diabeetikoilla on lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin terveisiin verrattuna, vaikka perinteiset riskitekijät voivat puuttua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, onko huono sokeritasapaino, sen aiheuttama insuliiniresistenssi ja autonominen neuropatia yhteydessä verisuonten toimintahäiriöihin näillä potilailla. Lisäksi selvitettiin, vaikeuttaako heikentynyt verenkierto insuliinin ja glukoosin käyttöä lihaksessa. Tutkimuksiin osallistui nuoruustyypin diabeetikoita ja terveitä verrokkeja.

Sari Mäkimattila

Lasten sairaalan ulkopuolisten hätätilanteiden epidemiologia ja ensihoito Suomessa

Lasten hätätilanteet ovat sekä lapsen ja hänen perheensä että koko yhteiskunnan kannalta vakava ongelma. Lapsen ollessa uhrina onnettomuudella on vaikutusta hänen elämäänsä noin 60-70 vuoden ajan.

Pertti Suominen

Matriksin metalloproteinaasi-2 (MMP-2) munasarjan normaaleissa ja pahanlaatuisissa soluissa sekä MMP-2:n osuus munasarjasyövässä

Väitöskirjatyössäni olen tutkinut tyvikalvoa hajoittavan entsyymin MMP-2:n (matriksin metalloproteinaasi-2) osuutta syövän metastasoinnin eri vaiheissa, sekä sen mahdollista arvoa ennusteellisena tekijänä munasarjasyövässä. MMP-2 on tyvikalvon pääkomponenttia tyypin IV kollageenia hajoittava entsyymi, jonka esiintyminen on jo pitkään yhdistetty invasiivisiin ja aggressiivisiin syöpäsolutyyppeihin.

Anna Westerlund

Terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarve ja siihen liittyvät tekijät

Tutkimme Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen terveyskeskuksissa työskentelevien terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarvetta, mikä on tärkeä osa terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Tiedot kerättiin alueen 550 lääkärille osoitettuina postikyselyinä. Vastaukset saatiin 369 lääkäriltä, joista 270 (73 %) ilmaisi halunsa tehdä kliinistä työtä sairaalassa. Tarve tehdä kliinistä työtä sairaalassa oli yhteydessä naissukupuoleen, lyhyeen työhistoriaan, terveyskeskustyön koettuun huonoon arvostukseen, koettuun ammattitaidon taantumiseen omassa työssä, haasteettomaksi koettuun työhön, riittämättömiin mahdollisuuksiin kehittää omaa työtään, huonoon työhön perehdytykseen ja siihen, että arvioija katsoi työsidonnaisuuden olevan esteenä sairaalatyöhön pääsylle. Tarve tehdä kliinistä sairaalatyötä ei ollut yhteydessä arvioon oman koulutuksen suhteellisesta riittävyydestä omiin työtehtäviin.

Heikki Luukinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Keijo Koski, Hanna Mäkäräinen, Lauri Nuutinen

Työikäisen väestön alkoholihaittojen ehkäisy terveyskeskuksessa

Alkoholihaittojen sekundääriprevention on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa olevan tehokas ja kustannus-vaikuttavuudeltaan edullinen tapa vähentää alkoholinkulutusta. Sisä-Savon terveyskeskuksessa kartoitettiin alkoholiongelmaisten tunnistamista ja tehtyjä toimenpiteitä terveyskertomusmerkintöjen pohjalta. Alkoholin käyttömäärien kirjaaminen oli yleisempää työterveyshoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotoilla kuin lääkärin vastaanotoilla. Kuitenkin merkinnät käyttöä vähentämään pyrkivistä toimenpiteistä olivat vähäiset kaikissa toimipisteissä. Lyhyen, henkilökunnalle suunnatun kyselyn perusteella suurimpana alkoholinkäytön kirjaamisen esteenä näytti olevan henkilökunnan asenteet. Tutkimus oli osa Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektia. Kartoituksen avulla suunniteltiin toimintaa tehostavia toimenpiteitä.

Marja Aira, Tarja Kotilainen

Kolmostien tilaajarengas hakee neuvotteluvoimaa suuresta väestöpohjasta

Kuusi pirkanmaalaista kuntaa on tilannut erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä yhtenäisenä tilaajarenkaana. Kolmostien tilaajarengas teki ensi vuodeksi noin 124 miljoonan markan yhteistilauksen, josta ei ole lainkaan eroteltavissa kuntakohtaisia tilauksia. Renkaaseen kuuluvien kuntien keskinäiseen kustannusten jakoon etsitään vielä lopullista mallia. Ensi vuoden ennakkolaskutus aiotaan jakaa kuntien kesken samansuuruisiin osuuksiin kuin kolmen edellisen vuoden palvelujen käytön keskiarvo. Vuoden kuluttua rengas saa tasauslaskun, jonka jakotavasta ei ole vielä sovittu.

Suvi Sariola

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio