gammad-T-solut ja astma

Immunologian kehitystä parin vuosikymmenen ajan seuranneet varmaan muistavat, miten kuumeisesti etsittiin T-solujen pintareseptoria. Kun tämä reseptori sitten löydettiin, sen todettiin koostuvan kahdesta ketjusta, joille annettiin nimet alfa ja beeta. Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että T-solujen joukossa on pieni alaryhmä, jolla on erilainen reseptori kuin valtapopulaatiolla. Tämän reseptorin ketjuille annettiin nimeksi kreikkalaiset aakkoset gamma ja delta, ja vastaavia soluja alettiin kutsua gammad-T-soluiksi. Näitä soluja on vain pieni osa perifeerisen veren T-soluista, limakalvojen immuunijärjestelmässä ne sen sijaan saattavat paikoin olla jopa vallitseva solutyyppi.

Matti Viljanen

Tupakasta hyötykasvi

Luonto on varustanut limakalvomme erittämään vasta-aineita, jotka ovat tehokkaita suojaamaan ulkomaailman mikrobeilta ja muilta vierailta. Rakenteeltaan ne ovat mutkikkaita, monesta osasta koostuneita. Epiteelisolun läpi erittyessään ne saavat vielä viimeisen silauksen eli osan, joka suojaa niitä hajottavilta entsyymeiltä. Jos vasta-aineita osattaisiin tuottaa teollisesti, niillä olisi käyttöä esimerkiksi suun kautta nautittuina ehkäisemään infektioita. Nyt on tällainen tehdas saatu aikaan. Se on kasvi - tupakka. Sen tuotteella on tehty ensimmäiset kokeet ihmisillä.

Heikki Arvilommi

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehostaminen terveyskeskuksessa

Asikkalan terveyskeskuksessa havaittiin, että aikuistyypin diabetesta sairastavien hoitotasapainoa voidaan huomattavasti parantaa paikallisen tavoiteohjelman avulla. Vuonna 1995 vain runsaalla kolmasosalla diabeetikoista hoitotaso oli tyydyttävä. Terveyskeskuksessa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tehostettiin potilaiden neuvontaa ja verensokerin määrityksiä vuoden 1996 aikana. Erityisesti pyrittiin saamaan pitkään epätasapainossa olleet potilaat säännölliseen seurantaan. Vuoden kuluttua noin puolet diabeetikoista oli saavuttanut tyydyttävän hoitotasapainon. Parhaat tulokset saavutettiin 66-75-vuotiaiden ryhmässä. Kirjoittajien mukaan valtakunnalliset hoitosuositukset jäävät usein varsin etäisiksi, mutta paikallisen sovelluksen avulla voidaan löytää sopiva käytännön toimintatapa.

Eino Luostarinen, Kurt Nybäck

Terveysneuvonta - mistä se on kiinni?

Terveysneuvonnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja motivaatiota käyttäytymisen muuttamiseksi terveellisempään suuntaan. Vaikka ihmiset luottavat terveydenhuollon asiantuntijoiden antamaan tietoon, ei se aina johda terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen. Kirjoituksessa pohditaan erilaisia syitä, jotka estävät pääsyn toivottuun lopputulokseen. Syyt voivat olla tavassa, jolla terveysneuvontaa annetaan, tai ne voivat olla vastaanottajan asenteissa tai odotuksissa. Joskus ohjeet ovat ristiriidassa ihmisen luontaisten taipumusten kanssa ja mieltymys esim. makeaan tai suolaiseen voittaa asiantuntijan ohjeet.

Raimo Lappalainen, Merja Koikkalainen

Tietoverkot avuksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen

Sujuva tiedonkulku on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään ja hoidonporrastus onnistuu. Tämä koskee mm. potilashoidon palautetta ja potilasta koskevien laboratorio- ja röntgentulosten saatavuutta hoitoketjun kaikilla tasoilla. Nykyisen tietotekniikan avulla ajantasalla olevan tiedon jakaminen on mahdollista, mikä kuitenkin edellyttää, että terveydenhuollon toimijoilla on käytössään toimintaan tarvittavat yhteensopivat laitteet, ohjelmat ja tietoverkot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tietoverkkovalmiuksista tekemämme kyselyn mukaan terveyskeskusten tekniset valmiudet tietoverkkoyhteistyöhön ovat hyvät.

Matti Nuutinen, Hanna Mäkäräinen, Juhani Pietikäinen, Hannu Paajanen, Jaakko Pukkila, Lauri Nuutinen

Ammattiliitot myyvät konsulttipalveluja kunnille

Ammattiliitot ovat ryhtyneet myymään konsulttipalveluja kunnille. Päänavaajina uudentyyppisessä toiminnassa ovat Kunta-alan ammattiliitto KTV ja terveydenhuoltoalan Tehy. Lääkäriliitto välttää konsultoinnin liittämistä ay-toimintaan periaatteellisista syistä.

Suvi Sariola

Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro