A-klinikkasäätiö erottuu avoimuudellaan huumekeskustelussa

Suomalaista keskustelua huumeista on vuosia leimannut pelko väärän viestin lähettämisestä: jotta varmasti ei sanottaisi jotain, joka voidaan tulkita huumeiden puolustamiseksi, on varminta pidättäytyä muista kuin huumeet ja niiden käyttäjät jyrkästi tuomitsevista kannanotoista. Kysehän on kuitenkin laittomasta toiminnasta, huumausaineen käyttäjä on Suomen lain mukaan rikollinen.

Suvi Sariola

Reuna-alueet pelkäävät menettävänsä itsenäisyyttään sairaanhoitopiirejä yhdistettäessä

Miten käy reuna-alueilla sijaitsevien sairaanhoitoalueiden itsenäisyyden ja oman toiminnan kehittämisen, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit yhdistyvät joka neljännen suomalaisen käsittäväksi mammuttipiiriksi? Tulevatko pääkaupunkiseudun suurkunnat sanelemaan ratkaisut myös heidän alueellaan?

Tuomo Saarikko

Nuorten mielialan mittaaminen

Raitasalon Suomen oloihin soveltamaa 13-osioista Beckin depressiokyselyä, Mielialakyselyä, kokeiltiin peruskoulun yläasteen oppilaille suunnatun Kouluterveyskyselyn yhteydessä. Kokemusten mukaan se näyttää hyvin toimivalta mittarilta nuoruusikäisen väestön mielialan mittaamiseen, ja se soveltunee apuvälineeksi nuoruusikäisten depressiivisten oireiden tunnistamiseen. Mielialakysely voisi tukea depressiivisyyden tunnistamista ja toimia samalla pohjana keskustelun avaamisessa mieliala-asioista kouluterveydenhuollon vastaanotoilla niiden nuorten kanssa, jotka saavat keskivaikeaan tai vakavaan masentuneisuuteen viittaavan pistemäärän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Geenimonistusmenetelmä sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa - vaativa laboratoriotutkimus

Geenimonistusmenetelmät ovat sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa selvästi herkempiä kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, jotka ovatkin väistymässä uuden menetelmän tieltä. Polymeraasiketjureaktioon ja ligaasiketjureaktioon perustuvien menetelmien parempi herkkyys viljelyyn nähden todettiin myös kahden terveyskeskuksen 309 naispotilaasta tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin geenimonistusmenetelmillä ensivirtsanäyte ja kohdun kaulakanavanäyte ja jälkimmäisestä tehtiin myös viljely. Potilailla oli klamydiainfektioon viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Klamydiainfektion esiintyvyys aineistossa oli 6,8 %. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan geenimonistusmenetelmillä kuitenkin varsin paljon - tässä tutkimuksessa 12 % kaikista positiivisista - ja nämä ovat vakava muistutus tutkimusten vaativuudesta.

Antti Nissinen, Ulla Larinkari, Pauli Vuorinen, Rafael Pasternack, Ari Miettinen

Kuka toipuu masennuksesta

Hoitamaton masennus heikentää elämänlaatua, työkykyä ja lisää kuolleisuutta. Suomessa on kuitenkin tutkittu vähän aikuisikäisten masennuksesta toipumista osana tavanomaista hoitokäytäntöä. Selvitimme puolen vuoden seurantatutkimuksessamme tekijöitä, jotka olivat yhteydessä masennuksesta toipumiseen. Toipuneiksi arvioitiin ne, joiden masennuspistemäärä oli seurantahetkellä alle 10 pistettä Beckin masennusasteikossa. Näin arvioituna reilu kolmannes erikoissairaanhoitoon ohjatuista masennuspotilaista toipui. Sosiodemografiset taustamuuttujat tai elintavat eivät olleet yhteydessä toipumiseen. Hoitoontulovaiheen tyytymättömyys elämään ja merkit tunne-elämän latteudesta heikensivät myöhempää toipumista. Lievemmin oireilevat toipuivat odotetusti paremmin. Masennuksen hoito on kliinisesti tuloksekasta, ja eri menetelmiä yhdistävä hoitomalli näyttää varsin toimivalta. Kunkin potilaan yksilölliseen hoitoon on kuitenkin aina kiinnitettävä erityistä huomiota.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen, Johannes Lehtonen

Verenpainetaudin yhdistelmähoidon hyödyt ja haitat

Onnistuneella kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla voidaan saada verenpainepotilas oireettomaksi ja verenpaine suositusarvoihin pienemmillä ja harvemmin otetuilla lääkeannoksilla ja pienemmin kustannuksin kuin monoterapiaa käytettäessä. Lääkkeiden yhdistäminen ja annoskoko on valittava yksilöllisesti ja aluksi kokeillen, koska yhdistelmähoidon lopullinen teho näkyy usein vasta 3-4 viikon kuluttua. Yleisimmin käytetään kahden diureetin yhdistelmää tai diureetin yhdistämistä beetasalpaajaan, ACE:n estäjään tai kalsiumkanavan salpaajaan tai näiden yhdistämistä keskenään. Kiinteää yhdistelmää, jossa on kahta tai useampaa lääkeainetta samassa tabletissa tai kapselissa, käytetään, kun erillisten lääkkeiden annos on saatu sopivaksi.

Jukka Inkovaara

Tykyttää ja muljahtelee - tarvitaanko lisäselvityksiä?

Tykytyksen ja muljahtelun tunteet ovat usein esiintyviä oireita. Tavallisimmin kyseessä on harmiton eteis- tai kammioperäinen yksittäinen lisälyönti. Kyse voi olla myös lyhyt- tai pitkäkestoisesta takykardiasta. Oireet ovat tavallisesti lieviä, mutta ne voivat olla myös hankalia ja invalidisoivia. Tykytystuntemuksista kärsiviä potilaita on paljon. Vaikka oireet ovat usein lieviä, ne voivat olla myös potentiaalisesti vakavien rytmihäiriöiden ilmentymiä. Toisinaan voi olla vaikea päättää, milloin potilas pitää tutkia laajemmin. Tämä artikkeli pyrkii antamaan vastauksia tähän. Rytmihäiriöiden hoito rajautuu tämän aiheen ulkopuolelle lyhyitä viittauksia lukuunottamatta.

Sinikka Yli-Mäyry

Kantavien nivelten rikko - lääkettä, kuntoutusta vai puukkoa

Lonkan, polven ja nilkan nivelrikko on merkittävin liikuntavammaisuuden syy myöhemmästä keski-iästä alkaen. Arviolta 15 % maailman väestöstä kärsii nivelrikon aiheuttamasta toiminnanvajauksesta ja heikentyneestä elämänlaadusta. Kehittyneissä yhteiskunnissa nivelrikon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset painottuvat ikääntyvään väestönosaan. Primaarin artroosin merkitys yksilön toimintakykyä ja elämisen laatua huonontavana kroonisena sairautena yhteiskunnallisine seuraamuksineen ylittää selvästi painoarvoltaan esimerkiksi inflammatoriseen nivelsairauteen liittyvät terveydelliset ja ekonomiset ongelmat. Alaraajan suurten nivelten artroosin on todettu aiheuttavan yksilölle yhtä usein työ- ja toimintakyvyttömyyttä kuin nivelreuman.

Hannu Väänänen, Heikki Hurri, Timo Paavilainen

DOTS kriittisen tutkimuksen kohteena

DOTS (Directly Observed Treatment Short course) on varsinkin WHO:n markkinoima tuberkuloosin hoitojärjestelmä. Sen keskeinen elementti on valvottu pillerien nielentä. Eteläafrikkalaiset tuskastuivat DOTS:n vatimaan suureen työmäärään ja korkeahkoihin kustannuksiin erityisesti köyhillä, värillisten asuttamilla alueilla, joilla tuberkuloosin vuotuinen ilmaantuvuus on 200-700/100 000 asukasta.

Matti Viljanen

Lääkehoitoa sähköpostitse

Jacques Benveniste, aikanaan tunnustettu immunologi, on edistynyt tutkimuksissaan. Hänhän herätti huomiota takavuosina Naturessa julkaistulla tutkimuksella, jossa IgE säilytti vaikutuksensa vielä miljoonakertaisesti laimennettunakin. Syynä oli veteen jäänyt muisti. Nyt hän on pystynyt rekisteröimään digitaalisesti muistijäljen ja lähettämään sen liitedokumenttina sähköpostitse Pariisista Chigacoon. Siellä se on taas liuotettu veteen. Varsinaista homeopaattista etähoitoa. Benveniste palkittiin juuri jo toisella Ig- eli huuhaa-Nobelilla.

Heikki Arvilommi