21102 osumaa

Aiheuttaako maito lapsipotilaasi ummetuksen?

Kyselytutkimusten mukaan ummetus on varsin yleinen lasten ongelma. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kuudennen alle 22 kuukauden ikäisen lapsen on arvioitu ajoittain kärsivän suolen harvasta toiminnasta. Englannissa ja Brasiliassa vaiva on tutkimustiedon mukaan jopa kaksi kertaa tätäkin yleisempi. Kroonisen, yli puoli vuotta kestäneen ummetuksen esiintyvyys oli englantilaisten 4-7-vuotiaiden keskuudessa 5 %.

Per Ashorn

Liittyykö apolipoproteiini E myös verenpaineen säätelyyn?

Monet sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät monimutkaisena ympäristön ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Näiden tekijöiden tutkimiseksi Oulun yliopiston sisätautien klinikassa kerättiin satunnaisotos oululaisesta 40-59-vuotiaasta väestöstä siten, että puolet otoksesta muodostui verenpainetautia sairastavista ja puolet näille iän ja sukupuolen mukaan valituista verrokeista. Nuorempien tutkimushenkilöiden riittävän mukaantulon varmistamiseksi kustakin ikäluokasta valittiin sama määrä henkilöitä. Kela huolehti randomoinnista. Tutkimukseen osallistui 519 verenpainetautista ja 526 verrokkia (87 % kutsutuista).

Heikki Kauma

Alkoholinkäyttö lisää HDL-kolesterolin määrää veressä muuttamalla kolesteroliesterien siirtäjäproteiinin (CETP) toimintaa ja ominaisuuksia

Vähäinen HDL-kolesterolin pitoisuus veressä on ateroskleroosille altistava tekijä. Kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa ateroskleroosin kehittymiseltä lisäämällä HDL-kolesterolipitoisuutta. Tämä vaikutus välittyy osaltaan kolesteroliesterien siirtäjäproteiinin (CETP) kautta, jonka aktiivisuutta ja plasmapitoisuutta alkoholinkäytön tiedetään vähentävän. CETP siirtää plasmassa kolesterolia antiaterogeenisestä HDL:sta aterogeeniseen LDL:iin ja siten sillä on hyvin merkittävä tehtävä HDL-kolesterolin metaboliassa. CETP:n aktiivisuuden vähentämisen lisäksi alkoholi voi vaikuttaa CETP:n toimintaan ja ominaisuuksiin, ja siten HDL-kolesterolin aineenvaihduntaan.

Johanna Liinamaa

Keuhkoastmaa, tulehduksellisia suolistosairauksia ja lastenreumaa sairastavien lasten kasvu ennen sairauden toteamista ja hoidon aikana

Lapsuusiässä puhkeava pitkäaikaissairaus kuluttaa väistämättä osan siitä energiasta, joka tarvitaan kasvuun ja kehitykseen. Sekä sairaus sinänsä että sen hoidossa käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa kasvuun. Glukokortikosteroideja käytetään eri muodoissaan monien pitkäaikaissairauksien hoidossa. Hoito perustuu usein näiden lääkkeiden anti-inflammatoriseen vaikutukseen.

Marja-Terttu Saha

Hormonikorvaushoidon ja liikunnan vaikutus vaihdevuosi-ikäisen naisen selkään

Selkäkipuja ja muita selkäoireita esiintyy 70-80 %:lla väestöstä jossain elämän vaiheessa. Selkäkipujen ilmaantuvuus kasvaa ikäryhmässä 45-54 vuotta voimakkaasti ja on huipussaan ikäryhmässä 55-64 vuotta molemmilla sukupuolilla. Ilmiön syytä ei tunneta. Selkäkivut ja niiden aiheuttama toiminnallinen haitta muodostavat merkittävän kansantaloudellisen kustannustekijän lisääntyvinä sairaanhoitomenoina ja työkyvyttömyyseläkekustannuksina. Nainen menettää elämänsä aikana 50 % hohkaluumassastaan ja 30 % putkiluustaan. Luun haurastuminen on nopeinta heti vaihdevuosien jälkeen estrogeenin luun hajoamista estävän vaikutuksen loppumisen takia. Hormonikorvaushoidon vaikutusta muihin selän kudoksiin ja oireisiin tunnetaan huonosti.

Eero Kyllönen

Kouluterveydenhuollon terveystarkastus luokan hyvinvoinnin arvioinnissa

Kouluterveydenhuolto on sekä koulun että oppilaiden ja vanhempien arvostamaa ja hyväksymää. On kuitenkin tarpeen arvioida, onko kouluterveydenhuolto tällä hetkellä tämän luottamuksen arvoinen. Lappeenrannassa aloitettiin kuudesluokkalaisten tehostettu terveystarkastus, jossa kiinnitettiin huomiota paitsi oppilaan fyysiseen tilaan, myös hänen perheensä hyvinvointiin ja lapsen tilanteeseen koulussa. Tehostettu terveystarkastus osoittautui yllättävän vaikuttavaksi ja se antoi selkeämmän kuvan lasten, perheiden ja luokan ilmapiirin tilasta. Kirjoittajan mielestä yhteistyötä koulun terveydenhoitajan, lääkärin ja oppilaiden vanhempien kesken tulisi huomattavasti lisätä, jotta myös vakaviin ja vaikeisiin asioihin osattaisiin puuttua.

Outi Strid

Nuoren tahdosta riippumaton hoito

Alaikäisten tahdosta riippumattomien hoitopäätösten määrä on kolminkertaistunut mielenterveyslain voimaantulon jälkeen vajaat kahdeksan vuotta sitten. Näyttää siltä, että laki on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia varhaiseen interventioon vakavien mielenterveyshäiriöiden kohdalla. Ongelmaksi ovat osoittautuneet vakavan mielenterveyshäiriön kriteereiden määrittely ja asianmukaisten alaikäisille tarkoitettujen osastohoitopaikkojen vähäisyys. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olleista nuorista tutkimusten mukaan suurin osa kokee hyötyneensä hoidosta. Kliinisen kokemuksen mukaan hoitoa voidaan usein jatkaa vapaaehtoisella pohjalla tarkkailuvaiheen jälkeen.

Jaana Ruuska, Päivi Rantanen

Muutos olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämän korvauskäytäntöön

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä tapaturmaisesti tai iän myötä degeneratiivisten muutosten seurauksena. Vaikka alle 60-vuotiailla degeneratiiviset repeämät ovat harvinaisia, vakuutuskorvauksia on evätty selvissä tapaturmatapauksissakin, jos potilaalla ilmenee olkapään röntgenkuvissa pieniä ikääntymismuutoksia. Korkein oikeus on tänä vuonna antanut ennakkotapauspäätöksiä, joissa kiertäjäkalvosimen repeämä on todettu kokonaan korvattavaksi vastoin tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden aiempaa kantaa.

Martti Vastamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030