Työeläkelaitokset kuntouttajina

Suomalaisten halutaan pysyvän työelämässä aikaisempaa pidempään ja yhtenä keinona on esitetty kuntoutuksen lisäämistä. Ammatillinen kuntoutus on meillä aikaisemmin ollut pääasiassa Kelan hoidettavana. Työhallinnolla on perinteisesti ollut päävastuu vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksen kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen viime vuosina liittyy työeläkelakeihin tehtyihin muutoksiin, joilla on korostettu kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkkeeseen nähden. Vakiintuneesti työelämässä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen päävastuu on nykyisin työeläkejärjestelmällä.

Sakari Tola, Timo Aro, Jukka Kivekäs

Terveyskeskuslääkärit ja syöpäpotilaiden hoito Pirkanmaalla

Syövänhoidon työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on uudistumassa, lisää tehtäviä on siirtymässä terveyskeskuksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä alueellisia yhteistyöohjelmia on laadittu jo vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueen terveyskeskuslääkäreille tehty kysely osoitti, että terveyskeskuslääkärit kokivat syövän hoitoon liittyvien tehtäviensä lisääntyneen parin viime vuoden aikana. Yksittäisen lääkärin vuosittain kohtaama syöpäpotilaiden määrä on silti edelleen pieni. Puolet lääkäreistä ei ollut saanut koulutusta syövän hoidossa viimeisen vuoden aikana, ja myös alueellinen hoito-ohjelma tunnettiin heikosti. Syövänhoidon täydennyskoulutusta tulee tehostaa, uudenlaisia opetus- ja oppimismenetelmiä on otettava käyttöön.

Elise Kosunen, Ulla-Kaija Lammi

Terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä

Kun lääkäri työskentee asiantuntijana Bosniassa, organisoi lääkeapua Kosovoon ja edustaa Ruotsia Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa, ei hänen sanomanaan kuulosta vähääkään sanahelinältä, että terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Kun ihmisiä häväistään ja heidän ihmisoikeuksiansa poljetaan, he sairastuvat. Vastaavasti totuus ja ihmisarvon palauttaminen luo terveyttä. Tämä on myös viestini kollegoille, sanoo ruotsalainen lääkäri Christina Doctare. Hänen näkökulmastaan lääketiede on hyvin poliittista.

Suvi Sariola

Uudesta lääkärikoulutuksesta hyvät kokemukset Ongelmalähtöinen opiskelu valmentaa ihmisläheiseen potilastyöhön

Uusimuotoisen lääkärikoulutuksen ensimmäisiä tuloksia päästiin mittaamaan Tampereella keväällä, kun neljä vuotta opiskelleet lääketieteen kandidaatit siirtyivät käytännön harjoitteluun yliopistollisen sairaalan klinikoihin. Opiskelijoiden kliiniset taidot on myös testattu kliinisten taitojen tentissä, jollaista ei aikaisemmin koulutukseen ole sisältynyt.

Maija-Liisa Veteläsuo

Sydämen vajaatoiminta aorttaläpän ahtaumapotilailla

Jos aorttaläpän ahtaumapotilaalle ehtii tulla sydämen vajaatoiminta ennen leikkausta, leikkauksen jälkeinen ennuste huononee. KYS:n yliopistosairaalapiiristä ahtautuneen aorttaläpän leikkausarvioon vuosina 1993 ja 1994 tulleista potilaista 28 %:lle oli kehittynyt sydämen vajaatoiminta. Lähes joka viidennen aorttaläpän ahtaumasta kärsivän potilaan sydän oli tullut vajaatoimintaiseksi, ennen kuin läppävika oli diagnosoitu. Muita herkemmin vajaatoimintaa ilmeni iäkkäillä miespotilailla, joilla ei ollut angina pectorista varoittavana oireena.

Aarno Dietz, Raimo Kettunen, Leo Niskanen, Jouko Remes, Mikko Hippeläinen

Salakuljetettujen simpukoiden aiheuttama koleratapaus

Viime tammikuussa todettiin Vantaalla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen Suomessa saatu koleratapaus. Taudin välittäjäksi osoittautui Thaimaasta salakuljetetut simpukat, jotka valmistettiin ateriaksi pintaa ruskistamalla. Viime vuosina on maassamme todettu myös useita muita ostereiden ja simpukoiden levittämiä infektioita. Ruokamyrkytyksiä hoitavien lääkäreiden ja näytteitä tutkivien laboratorioiden tulisi ottaa huomioon myös harvinaisempia infektioita aiheuttavien mikrobien mahdollisuus. Simpukoita ja ostereita valmistettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden riittävään kuumennukseen; vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja lyhytaikainen kuumennus ei riitä kokonaan poistamaan sairastumisen riskiä.

Antti Pönkä, Anja Siitonen, Aulikki Sivonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Maija Hatakka, Annikki Silander, Matti Jahkola

Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt kokemuksellista tietä. Useimmiten nivelreuman peruslääkkeiden käyttöä estävät lieviksi luokitellut, epämukavuutta aiheuttavat, sivuvaikutukset tai lääkkeen tehottomuus. Harvinaisista vakavista sivuvaikutuksista tavallisimmat ovat vaikeat sytopeniat ja interstitiaaliset keuhkoreaktiot. Tässä annettavat suositukset reumalääkkeiden turvallisuuden seurannasta vastaanottokäyntien väliaikoina on tehty reumalääkärien yhteistyönä. Niissä on otettu huomioon myös lääkeyhdistelmien käytön lisääntyminen.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Jukka Martio, Markku Hakala, Timo Möttönen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Vaikean haimatulehduksen hoito

Akuutti haimatulehdus on tavallinen ylävatsakivun syy. Noin joka viidennessä tapauksessa kehittyy vaikea-asteinen tautimuoto, johon useimmiten liittyy haiman sekä peripankreaattisen ja retroperitoneaalisen rasvakudoksen nekroosi, pitkittynyt tehohoito infektiokomplikaatioineen, monielinvaurio sekä edelleen yli 20 %:n kuolleisuus. Varhainen diagnoosi ja nekrotisoivan tautimuodon tunnistaminen, viipymättä aloitettu aggressiivinen konservatiivinen hoito tehohoito-osastolla sekä oikea-aikainen infektoituneen nekroosimassan kirurginen poisto ovat hoidon kulmakiviä. Keskeiseksi hoidossa on muodostunut usean erikoisalan tiivis yhteistyö. Vaikeiden tautimuotojen hoidon keskittäminen suurempiin sairaaloihin parantaa ennustetta, ja siksi onkin tärkeää, että jo vaikea-asteista haimatulehdusta epäiltäessä potilas siirretään välittömästi riittävän hyvin varustettuun tehohoitoa antavaan yksikköön.

Ari Leppäniemi, Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Olli Takkunen, Ville Pettilä, Reijo Haapiainen

Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?

Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.

Tero Taiminen