Lyhyesti Tappava parasetamolimyrkytys

Lontoossa neljä ihmistä on kuollut suhteellisen pienestä parasetamolin yliannoksesta. He olivat ottaneet parasetamolia 20-64 tablettia (10-32 g), ja tutkittaessa heidän seeruminsa parasetamolipitoisuudet olivat alle hälytysrajan (200 mg/l). Heidät päästettiin kotiin tai osastoseurantaan ilman asetyylikysteiinihoitoa. Kuolema kuitenkin seurasi, taudinkuvana maksanekroosi. Tapaukset raportoivat kirjoittajat suosittavat, että seerumin parasetamolipitoisuuden hälytysraja pitäisi laskea arvoon 100 mg/l, jos potilaalla on maksan toimintaa heikentävä tila (lääkkeet, alkoholi, maksasairaus), ja arvoon 150 mg/l, jos hänellä ei ole maksaan vaikuttavia lisäriskejä.

Robert Paul

Lyhyesti Sikojen ja kanojen VRE

Ihmisen tiedetään saavan vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja (VRE) ruoan mukana. Tanskalaisen havainnon mukaan sioilta ja kanoilta peräisin olevat kannat voidaan erottaa vanX-geenin pistemutaation perusteella. Tätä tietoa hyväksi käyttäen havaittiin, että sikojen VRE-kantoja ei ollut kanoilla ja päinvastoin. Sen sijaan ihmisiltä on eristetty sekä sikojen että kanojen VRE-kantoja. On siis myös ilmeistä, että ihminen ei ole tartuttanut omia kantojaan eläimiin, koska tällöin molempia vanX-variaatioita esiintyisi molemmissa eläimissä. Ruoan bakteerit kulkevat siis odotetusti vain ihmisen suuntaan.

Pentti Huovinen

Lyhyesti UVB-säteily laskee verenpainetta

Altistuminen ultravioletti B -säteilylle (UVB) laskee lievästi koholla olevaa verenpainetta, mutta altistuminen UVA:lle ei. Tämä todettiin kokeessa, jossa 18 henkilöä satunnaistettiin saamaan kolmesti viikossa koko kehon alueelle ihon punoituskynnyksen alapuolelle jäävä annos jompaakumpaa säteilyä yhteensä kuuden viikon ajan. UVB-ryhmässä sekä systolinen että diastolinen verenpaine laskivat merkitsevästi (p < 0,001), keskimäärin lasku oli 6/6 mmHg. Verenpaineen lasku välittynee kalsiumin säätelyn kautta. UVB-säteilyä saaneilla 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuus plasmassa suureni 162 % ja parathormonin pitoisuus pieneni 15 %, kun taas UVA:ta saaneilla tällaisia muutoksia ei todettu.

Heikki Joensuu

Lyhyesti Supermyrkky dimetyylielohopea

Yhdysvalloissa 48-vuotias kemian professori New Hampshiresta kuoli 298 vuorokautta sen jälkeen, kun hän oli roiskaissut pienen määrän dimetyylielohopealiuosta kädelleen. Veren ja kudosten pitoisuuksien perusteella arvioitiin, että 0,5 ml:n dimetyylielohopealiuosaltistus riitti aikaansaamaan keskushermostorappeuman ja sitä seuranneen hitaan kuoleman. Pääsyynä intoksikaatioon oli se, että lateksikäsineet eivät suojanneet lainkaan aineen imeytymiseltä iholta, vaan liuos kulkeutui käsineen läpi verenkiertoon. Kirjoittajat varoittavat käyttämästä moista supermyrkkyä ja luottamasta kumilateksisiin suojakäsineisiin.

Robert Paul

Lyhyesti Korkokengät rasittavat polvia

Videoanalyysi 20 terveestä kolmekymppisestä naisesta osoitti, että korkokengät rasittavat ensisijaisesti polvia, eivät niinkään lonkkia, kuten tähän asti on arveltu. Nilkan ekstensiota kompensoi polveen mediaalisesti kohdistuva 23 %:n painovoiman lisäys. Tutkijat arvelevat tällaisen ylimääräisen rasituksen lisäyksen altistavan polven artroosille.

Robert Paul

Lyhyesti Paikallisen lymfooman hoito

Paikallisen non-Hodgkin-lymfooman hoitona sädehoito ja lyhytkestoinen kemoterapia on tehokkaampi ja paremmin siedetty kuin pitkäkestoinen kemoterapia yksinään. Tämä oli tulos satunnaistetusta amerikkalaistutkimuksesta, johon otti osaa 401 potilasta. Tutkittavilla oli paikallinen (I tai II aste), joko kohtalaisen nopeasti tai erittäin nopeasti kasvava non-Hodgkin-lymfooma. Puolet potilaista hoidettiin antamalla kolme kemoterapiakuuria (CHOP x 3) ja sen jälkeen paikallinen sädehoito (40-55 Gy), ja toinen puoli potilaista sai samaa kemoterapiaa mutta pitempään (CHOP x 8). Yhdistelmähoitoa saaneista oli viiden vuoden kuluttua satunnaistamisesta useampi elossa (82 % vs 72 %, p = 0,02), useampi oli elossa ilman, että lymfooma olisi uusinut (77 % vs 64 %, p = 0,03), ja lisäksi yhdistelmähoito aiheutti vähemmän vakavia sivuvaikutuksia (31 % vs 40 %, p = 0,06).

Heikki Joensuu

Lannerangan okahaarakkeiden täristystesti välilevyn sisäisen kivun osoittajana

Suurimmalle osalle ihmisistä selkäkipu tulee henkilökohtaiseksi tutuksi jossakin elämän vaiheessa. Hyvin usein selkäkivun lähtökohta jää epäselväksi, mutta onneksi useimmat pelastava vaivan spontaani paranemistaipumus koskee myös epävarmasti tai jopa väärin diagnosoituja potilaita. Suosituimmat selkäkivun selitysmallit ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Matti Yrjämä

Bronkiektasiatauti Suomessa

Bronkiektasiataudilla tarkoitetaan keuhkoputkien epäsäännöllistä ja pysyvää laajenemista. Taudin arvellaan vähentyneen erityisesti tehokkaan antibioottihoidon sekä tuberkuloosin hallinnan myötä. Bronkiektasiataudin nykyinen ilmaantuvuus on kuitenkin tuntematon, ja taudin yhteydestä astmaan on ristiriitaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden poistorekisterin sekä kuolinsyyrekisterin avulla taudista aiheutunutta sairaalakäyttöä Suomessa, taudin ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä sen yhteyttä astmaan.

Olli Säynäjäkangas

Lahjoitetut munasolut lapsettomuuden hoidossa

Munasolujen lahjoitus on yksi hoitoavusteisten hedelmöityshoitojen erityisalue. Hoito on varteenotettava vaihtoehto naisille, joilla on synnynnäinen munasarjojen tai niiden toiminnan puute, ennenaikainen munasarjojen toiminnan loppuminen esim. sädehoidon tai kirurgisen poiston vuoksi, toistuvat epäonnistumiset aikaisemmissa koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) tai vaikea periytyvä sairaus. Väitöskirjatyön tarkoitus oli selvittää, miten munasolunlahjoitus toimii lapsettomuuden hoidossa ja miten tällä menetelmällä aikaansaatujen raskauksien ja synnytysten kulku ja syntyneiden lasten terveys eroavat muiden hedelmöityshoitojen vastaavista.

Viveca Söderström-Anttila

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula