21102 osumaa

Tarvitaan lisää helppokäyttöistä tietoa lääkkeiden vaikutuksista

Lääkärit kaipaavat nopeasti käsille saatavaa tietoa lääkkeiden vaikutusmekanismeista, haittavaikutuksista ja yhteisvaikutuksista. Tämänkaltaisen tiedon puute näyttää olevan lääkärien yleisin lääkehoitoon liittyvä ongelma. Monen lääkärin mielestä myös potilaiden heikko motivoituminen hoitoon vaikeuttaa lääkehoitoa. Heikko motivaatio ilmenee esimerkiksi pitkäaikaislääkityksen laiminlyöntinä.

Suvi Sariola

Mitä kliinikko nykyisin vaatii tietotekniikalta?

Nykyisin käytössä olevat potilastietojärjestelmät ovat osittain vanhentuneita ja tulevat asteittain korvautumaan uusilla. Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit sekä Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto aloittivat vuoden 1996 lopussa yhteistyön (EPPU-projekti) uusien potilastietojärjestelmien kartoittamiseksi ja toimintamallien luomiseksi. Tieto, joka kertyi projektin asiantuntijana toimiessa, muodostaa pääosin kirjoituksessa esitettyjen näkemysten taustan.

Kari Harno

Logistiikka laboratoriotoiminnassa

Valtaosa laboratoriossa esiintyvistä ongelmista ja virheistä liittyy tiedonsiirtoon, ei niinkään analytiikkaan. ATK-pohjaisilla laboratoriojärjestelmillä saavutetaan tiettyjä etuja. Koko tutkimusvalikoima, tutkimuksiin liittyvät tiedot ja hinnat ovat asiakkaan tarkasteltavissa tilausvaiheessa, ja tutkimuspyynnöt ovat laboratorion käsiteltävissä ja ryhmiteltävissä halutulla tavalla. Tulokset säilyvät potilaan tiedoissa ja ovat kaikkien häntä hoitavien yksiköiden käytössä siltä osin kuin organisaatioiden rajoja ja tietosuojakynnyksiä ei ylitetä. Tutkimuksista voidaan myös ottaa erilaisia tilastotietoja sekä laskutusta että toiminnan suunnittelua varten. Tutkimuspyynnöt ja niihin liittyvät tiedot täytyy kuitenkin siirtää ATK-järjestelmästä näytteenottajalle, näytteen käsittelijälle, analysoijalle ja saatu tulos takaisin ATK-järjestelmään ja tilaajalle. Tämän tietovirran voi järjestää eri tavoin.

Tiina Mäki

Röntgenkuvat verkkoa myöten luettaviksi

Tavallisista röntgenkuvista digitoiduissa ja tietoverkkoja pitkin lähetetyissä kuvissa ei ole sataprosenttisesti alkuperäisten kuvien tietosisältöä, mutta oleellinen informaatio niistä on kuitenkin saatavissa, sanoo röntgenlääkäri Ilmari Anttinen. Hän toimii Mehiläisen sairaalan röntgenylilääkärinä ja on yksi niistä sairaalan lääkäreistä, jotka ovat kahden vuoden ajan käyttäneet teleradiologiaa päivittäisessä työssään. Kouvolan ja Kuusankosken terveyskeskuksista on lähetetty tietoliikenneverkon välityksellä normaaleista röntgenkuvista kuvalukijalla digitoituja kuvia Mehiläiseen tulkittavaksi.

Tietotekniikka lääkärikeskuksissa

60-luvulla potilaat katsoivat karsaasti nuorta lääkäriä, joka edeltäjistään poiketen joutui katsomaan kirjasta mitä lääkkeitä tautiin löytyisi. Nyt monella lääkärillä on käytössään tietokone, jonka muistissa on Pharmaca Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Hänellä on pääsy mihin tahansa tietokantaan, josta voi saada uusimman tiedon sekä sairauksien diagnostiikasta että hoidosta. Kohta valistuneet potilaamme ihmettelevät lääkäriä, joka ei käytä työssään tietokonetta, vaan hoitaa heitä vanhentunein tiedoin ja välinein.

Sakari Alhopuro

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030