Raskauden keskeytysten vähentämisen avain: nuorten naisten synnytyshalukkuuden lisääminen

Yli kaksi vuosikymmentä jatkunut raskauden keskeytysten väheneminen pysähtyi vuonna 1995. Johtuiko tämä raskauksien lisääntymisestä vai vähentyneestä halusta hankkia lapsia? Synnytysten ja keskeytysten ikäryhmittäinen vertailu osoitti, että tärkein pysähtymisen syy näyttää olevan vähentynyt halukkuus synnyttää, eikä esim. valistuksen, palvelujen tai ehkäisyn heikentyminen. Nuorempien naisten synnytyshalukkuuden lisääminen vähentäisi keskeytysten määrää ja sillä olisi useita lääketieteellisiä perusteluja. Lapsen hankintaa säätelevät kuitenkin enemmän sosiaaliset normit ja käytännön seikat.

Elina Hemminki, Mika Gissler

Sertifiointi ja akkreditointi - laatuun liittyvät käsitteet

Sertifiointi on vaatimustenmukaisuuden osoittamista. Sertifiointitoimintaa harjoittava yritys sertifioi esimerkiksi sairaalan laatujärjestelmän ja toteaa sen vaatimusten mukaiseksi. Voiko sertifiointiin luottaa, oliko sertifiointifirma pätevä arvioija? Kun sertifiointifirma haluaa osoittaa luotettavuutensa, tarvitaan akkreditointia, joka on pätevyyden toteamista.

Eija Anttalainen, Pirkko Kociba

Kokemuksia potilas- ja omaisyhteistyöprojektista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitojärjestelmän ja potilas- ja omaisjärjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä sen eri muodoista ei tiettävästi ole julkaistu tutkimustuloksia tai kuvattu käytännön kokemuksia. Tässä artikkelissa kuvataan Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) psykiatrian klinikassa vuonna 1996 alkanutta erikoissairaanhoidon ja potilas- ja omaisjärjestöjen yhteistyöprojektia, jonka tavoitteina oli kehittää psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja ennen kaikkea tukea potilaiden selviytymismahdollisuuksia hyödyntämällä entistä paremmin alueen potilas- ja omaisjärjestöjen voimavaroja. Projektia toteuttamaan palkattiin projektisairaanhoitaja, jonka apuna oli alueellinen kuntoutuksen kehittämis- ja suunnitteluryhmä. Projektin johtoryhmänä toimi psykiatrian klinikan johtoryhmä.

Vuokko Suomalainen, Seija Miettinen, Johannes Lehtonen

Miten työssäkäyvien aikuisten kolesterolimittaukset ovat toteutuneet Suomessa?

Kolesteroli on kansanterveyden ja erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta merkittävä asia. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että jokainen työikäinen tietäisi oman kolesterolitasonsa. Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että yli neljännekseltä työssäkäyvistä aikuisista ei ole koskaan mitattu kolesterolia. Useimmin se on jäänyt mittaamatta niiltä alle 40-vuotiailta miehiltä, jotka eivät ole järjestetyn työterveyshuollon piirissä. Kirjoittajien mukaan olisi tärkeää selvittää, miksi joidenkin ryhmien kolesterolimittaukset eivät toteudu niin hyvin kuin pitäisi. Myös perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää tulisi kehittää entistä toimivammaksi ja kattavammaksi siten, että jokaisella on jokin terveydenhuollon yksikkö, johon voi tarvittaessa vaivattomasti ottaa yhteyttä.

Riikka Tuominen, Markku Myllykangas, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen

Terveystaloustiede tueksi lääkkeitä koskevaan päätöksentekoon Uusista lääkkeistä esitettävä terveystaloudellinen selvitys kohtuullista tukkuhintaa haettaessa

Viime keväänä voimaan tullut asetus lääkkeiden hintalautakunnasta toi uutena asiana vaatimuksen terveystaloudellisten selvitysten liittämisestä hakemukseen, jolla uudelle lääkkeelle haetaan sairausvakuutuskorvauksen ehtona olevaa kohtuullista tukkuhintaa. Taloudellisten arviointitutkimusten tärkeys lääkkeitä koskevassa päätöksenteossa tunnustetaan laajasti. Epäileviä kommentteja on sen sijaan esitetty terveystaloustieteen asiantuntemuksen riittävyydestä ja Suomen kiirehtimisestä muun Euroopan edelle.

Marianne Jansson

Valokeilassa luennoi professori Markku Seppälä: Viagra synnytti tarpeellisen keskustelun tasa-arvosta

HYKS:n naistenklinikan ylilääkäri, professori Markku Seppälä on tyytyväinen Viagran Yhdysvalloissa aiheuttamaan tasa-arvokeskusteluun. Keskustelu lähti liikkeelle aikeesta korvata Viagra vakuutuksesta, vaikka vakuutus ei korvaa naisten ehkäisypillereitä. Seppälä huomauttaa tavallisten kansalaisten arvottavan asian toisin:

Suvi Sariola

Indusoitu yskös - avain astmatulehduksen havaitsemiseen ja seurantaan

Hengitysteiden limakalvotulehduksen diagnostiikkaan ei ole juuri ollut keinoja, joita myös perusterveydenhuollon lääkärit voisivat käyttää työssään. Astma on paljastunut keuhkoputkien tulehdussairaudeksi, mutta tätä tulehdusta ei käytännössä yleensä diagnosoida eikä seurata. Ysköstutkimus on vanha tutkimus, jota on viime vuosina kehitetty astmalle tyypillisen eosinofiilisen tulehduksen varhaiseksi havaitsemiseksi. Pitkittynyttä yskää sairastavan potilaan ysköksen tutkimisesta on suurta hyötyä: tulehdussolujen määrittäminen tai tulehduksen merkkiaineiden mittaaminen paljastaa tulehduksen luonteen ja ohjaa oikeaan hoitoon. Ysköstutkimuksessa on vielä kehitettävää, mutta jo nyt se soveltuu laajasti terveydenhuollon käyttöön.

Tari Haahtela, Tuula Metso, Paula Rytilä

Immuunipuolustuksen heikentyminen syövässä

Syöpäpotilaan soluvälitteinen immuunipuolustus on usein heikentynyt. Tähän vaikuttavat osaltaan sekä prostaglandiini E2 että histamiini, joiden pitoisuudet ovat usein suurentuneet syöpäpotilaan veressä ja jotka heikentävät soluvälitteisen immuunipuolustuksen tehoa. Prostaglandiini E2:n lisääntynyt muodostuminen syövässä liittyy ilmeisesti pääosin syklo-oksigenaasi 2 entsyymin aktiivisuuden stimuloitumiseen, joka näyttää välittyvän ainakin osin happiradikaalien kautta. Happiradikaalit aiheuttavat myös tappajasolujen solukuolemaa. Sekä prostaglandiini E2 että histamiini lisäävät valkosoluissa syklisen adenosiinimonofosfaatin (AMP) määrää, mikä vähentää soluvälitteistä immuunipuolustusta stimuloivien välittäjäaineiden muodostumista. Koska monet lääkeaineet vaikuttavat syklisen AMP:n määrään, niillä on vaikutuksia myös immuunipuolustuksen tehoon. Siksi lääkärin tulisi osata välttää syöpäpotilaalla immuunipuolustusta heikentäviä lääkkeitä ja suosia immuunipuolustusta tehostavia lääkeaineita.

Pekka Uotila

Syöpäpotilaan kivunhoito perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon lääkäri tapaa yhä enemmän kivusta kärsiviä syöpäpotilaita. Suun kautta säännöllisesti annosteltava, kivun syntyä ehkäisevä kipulääkitys on useimmiten kivunhoidon perusta. Etenkin voimakkaimpien kipulääkkeiden käyttöön liittyy runsaasti pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat turhaan kivunhoitoa. Syöpäkipu on subjektiivinen tuntemus, jonka kokemiseen vaikuttavat yksilölliset henkiset, hengelliset ja sosiaaliset tekijät. Asianmukaisella lääkehoidolla ja psykososiaaliset tekijät huomioon ottaen voidaan saavuttaa hyvä kivunlievitys valtaosalla potilaista.

Timo Leino

Uusien masennuslääkkeiden yhteisvaikutukset muiden psyykenlääkkeiden kanssa

Monet uusista masennuslääkkeistä estävät CYP-entsyymejä, ja tämä vaikutus saa muiden samanaikaisesti käytettyjen psyykenlääkkeiden pitoisuudet suurenemaan. Yhteisvaikutuksen seurauksena on esiintynyt vakavia sivuvaikutuksia, kouristelua, sekavuutta, sydämen rytmihäiriöitä ja ekstrapyramidaalisia oireita. Vakavin yhteisvaikutus on serotoniinioireyhtymä, joka syntyy yleensä farmakodynaamiselta pohjalta.

Sami Anttila, Aino Mattila, Pekka Niskanen