Ystävämme suolessa

Paksusuoli on täynnä bakteereita, joiden kanssa elämme symbioosissa. Maalaisjärki sanoo, että moni niistä on hyödyllinen terveydelle ja hyvälle ololle. Maalaisjärki saa vahvistusta tutkimuksesta, jossa osoitettiin bakteerin puutteen lisäävän munuais- tai virtsatiekiviriskiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tippuri Australiassa

Australialaiset kollegat raportoivat viime vuoden tippuritilastojaan. Tippurieristyksiä tehtiin vuoden aikana 2 817. Eräillä alueilla määrä lisääntyi jopa 20 %, mm. Uudessa Etelä-Walesissa. Suurin osa Etelä-Australian, Uuden Etelä-Walesin ja Victorian alueiden kannoista eristettiin miehiltä peräsuoli- ja nielunäytteistä. Muualla eristykset olivat enimmäkseen genitaalinäytteistä. Resistenssi fluorokinolonia kohtaan oli suurkaupungeissa yleistä, jopa 15 %. Kaikki kannat olivat kuitenkin herkkiä keftriaksonille ja spektinomysiinille. Commun Dis Intell 1998; 22:212-216 (PH)

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ihmisen ja apinan ero

Apinahan on karvainen, pieniaivoinen ja puhumaton - ihan eri kuin ihminen. Vaan geenitasollapa ero on hiuksenhieno, sillä DNA on 98,5-prosenttisesti identtistä. Ero on samaa luokkaa kuin esimerkiksi eri hiirirotujen välillä. Mikä näin pienessä erossa tekee meistä ihmisiä? Tämä kysymys on ruvennut kiinnostamaan yhä enemmän biologeja. Tuoreen havainnon mukaan ihmisen solujen pinnalta puuttuu versio siaalihaposta, joka on kaikkien muiden imettäväisten soluissa, mukaan lukien apinat. On kyllä vaikea kuvitella, että siitä se viisaus tulee. Kenties tulevaisuudessa kurkunpääsiirtogeeninen apina voi itse kertoa. Science 1998;281:1432-1434

Heikki Arvilommi

Äiti, onko minussa kuumetta?

Kautta aikain on kuumetta arvioitu kvalitatiivisesti: äiti on asettanut kämmenensä hellästi lapsen otsalle ja todennut, että kuumetta on tai ei ole.

Robert Paul

Westin ja Lennox-Gastautin syndroomien vaikeahoitoisuutta ennustavia tekijöitä

Kyseessä on kokoomaväitöskirja, jossa on yhteenveto ja neljä eri kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistua osajulkaisua. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi lapsuusiän vaikeata epileptistä oireyhtymää, Westin (WS) ja Lennox-Gastautin (LGS) syndroomat, joiden katsotaan olevan lapsuusiän epileptisten enkefalopatioiden (aivosairauksien) lapsen iästä riippuvaisia esiintymismuotoja. Tutkimus käsittelee ilmaantuvuutta ja tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotuloksiin ja ennusteeseen näissä oireyhtymissä.

Hannu Heiskala

Periytyvä alttius ruoansulatuskanavan syöpään

Arvioidaan, että 5-10 % kaikista syövistä johtuu periytyvistä oireyhtymistä. Periytymistapa on tyypillisesti vallitseva eli puolet potilaiden lapsista perii syöpäalttiuden aiheuttavan geenivirheen. Yleensä geenivirhe johtaa siihen, että syöpään sairastutaan muuta väestöä nuorempana, esim. 40-50 vuoden iässä, ja kasvaimia saattaa tulla useita. Ruoansulatuskanavan syövät ovat toiseksi yleisin syöpäryhmä länsimaissa ja ne aiheuttavat noin joka viidennen syöpätapauksen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kahta oireyhtymää, jotka altistavat ruoansulatuskanavan mutta myös suoliston ulkopuolisille syöville: Peutz-Jeghersin syndroomaa ja periytyvää ei-polypoottista paksunsuolensyöpää.

Akseli Hemminki

Kanan lymfosyyttien varhaiskehitys

Alkionkehityksen aikainen verenmuodostus luo pohjan yksilön kaikelle myöhemmälle verisolujen tuotolle. Varhaisimpien vertamuodostavien solujen, kantasolujen ja eriasteisten esiasteiden, tunteminen ja tarkempi kuvaaminen auttavat paremmin ymmärtämään vertamuodostavan järjestelmän toimintaa ja kehitystä. Luuydinsiirroissa kantasolut turvaavat uusien verisolujen tuotannon voimakkaan säde- tai sytostaattihoidon jälkeen. Vertamuodostavat kantasolut ja lymfosyyttien esiasteet vaikuttavat lupaavilta myös erilaisten immuunipuutostilojen ja infektioiden hoidossa. Tulevaisuudessa kantasoluja tullaan mahdollisesti käyttämään geeniterapiassa, jolloin viallisen geenin korjauksella tai korvaamisella voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja laajalti verenmuodostukseen. Edellä mainittujen hoitomuotojen kehittämiseksi olisi erityisen tärkeätä kyetä erottelemaan todelliset vertamuodostavat kantasolut ja varhaisimmat lymfosyyttien esiasteet muista veren soluista sekä maligneista syöpäsoluista.

Miia Lampisuo

Selkäydinkanavan hermotupen kasvaimien pitkäaikaisennuste

Kasvain selkäydinkanavassa on harvinaisuudestaan huolimatta vakava sairaus aiheuttaessaan hitaasti etenevän parapareesin. Kirurgisen hoidon tulokset ovat yleensä olleet suotuisia, mutta taudin pitkäaikaisennustetta ei ole aiemmin selvitetty.

Matti Seppälä

Sisäinen kiinnitys selän luudutusleikkauksissa - turvallisuus- ja vaikuttavuusanalyysi

Selkäsairauksien hoitomenetelmien vaikuttavuusanalyysejä on peräänkuulutettu jo vuosia. AMA:n asiantuntijapaneeli arvioi luudutusleikkauksissa nikamiin ruuvattavien kiinnityslaitteiden turvallisuutta ja vaikuttavuutta erilaisista näkökulmista, mm. selän stabiloitumisen tai kivun vähenemisen kannalta. Seuraavassa ydinkohdat paneelin lausunnosta.

Seppo Seitsalo

Jälkiviisaus lääketieteen(kin) historian tulkinnassa

Suomalaista julkisuutta ovat viime päivinä kuohuttaneet suomalaisten lääkärien yhteydet kansallissosialisteihin ja eugeniikkaan. On käynyt ilmi, että moni huomattava ja arvostettu lääketieteen edustaja on ollut näissä hankkeissa mukana. Mitä meidän pitäisi tästä kaikesta ajatteleman?

Heikki Ylikangas