Korvatulehdusten esto ksylitolilla

Ksylitolin on jo pitkään tiedetty ehkäisevän hampaiden reikiintymistä aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin kasvua. Tuostapa oululainen tutkimusryhmä sai aatoksen selvittää ksylitolin vaikutusta toisen grampositiivisen kokkibakteerin eli pneumokokin lisääntymiseen. Aine osoittautuikin soluviljelmissä tehokkaaksi S. pneumoniaen kasvun hillitsijäksi. Kyseinen mikrobi aiheuttaa noin puolet lasten bakteeriperäisistä korvatulehduksista, joten tutkijat päätyivät testaamaan ksylitolin tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä. Ryhmä oululaislapsia jauhoi säännöllisesti ksylitolipurkkaa ja korvatulehdusten määrä todellakin väheni merkittävästi (Br Med J 1996;313:1180-1883).

Per Ashorn

Leukemia kuriin arsenikilla

Kiinalaiset lääkärit ovat kuvanneet hyviä hoitotuloksia akuutin promyelosyyttileukemian (APL) hoidosta vähän kolkolta kalskahtavalla lääkkeellä, nimittäin arsenikilla. Kiinalaisten tulosten innoittamana Memorial Sloan-Kettering Cancer Centerissä New Yorkissa päätettiin antaa arsenikkihoitoa sellaisille APL:aa sairastaville potilaille, joiden leukemia oli uusiutunut parhaan tunnetun hoidon, eli kombinaatiokemoterapian ja all-trans-retinoidihapon yhdistelmän käytön jälkeen.

Heikki Joensuu

Lymfosyyttialatyypit ja interferonihoitoa saavien melanooma- tai munuaissyöpäpotilaiden ennuste

Elimistön immuunijärjestelmällä näyttäisi olevan tärkeä rooli melanooman ja munuaissyövän synnyssä ja kehityksessä. Näille kasvaimille on ominaista, että kasvainkudoksessa on runsaasti T-lymfosyyttejä. Supistuvassa melanoomakasvaimessa on havaittu olevan runsaasti CD4+-soluja, kun taas suurenevissa kasvaimissa ja etäpesäkkeissä on enemmän CD8+-soluja ja siten matala CD4+/CD8+-suhde. Melanoomapotilaiden verinäytteissä havaittuja laskevia CD4+/CD8+-suhteita taudin edetessä on voitu yhdistää huonompaan ennusteeseen. Myös munuaissyöpäpotilailla on havaittu vastaava yhteys CD4+/CD8+-suhteen muutosten ja taudin kulun välillä. Muun muassa näiden havaintojen perusteella on ajateltu, että näihin kasvaimiin voitaisiin vaikuttaa immunologisin keinoin.

Micaela Hernberg

Äkillisten sepelvaltimo-tautikohtausten ilmaantuvuus, hoidon porrastus ja ennuste sekä sepelvaltimotaudin invasiivinen hoito

Tutkimuksessa pyrittiin tarkentamaan jo olemassa olevaa epidemiologista tietoainesta 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuudesta, sydäninfarktin kohtaustaajuudesta, ilmaantuvuudesta ja ennusteesta Itä-Suomen alueella. Sepelvaltimotaudin äkillisten kohtausten tunnuslukuja ja niiden kehitystä tarkasteltiin kahdessa sairaanhoitopiirissä (Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon) ja lisäksi niiden sisällä sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostetuilla alueilla (I-III) 5-vuotisjaksoina 1983-87 ja 1988-92. Alueen I muodostivat kaupungit, joissa oli erikoissairaala, alueen II kunnat, jotka sijaitsevat lähellä erikoissairaaloita ja alueen III kunnat, jotka sijaitsevat etäällä erikoissairaaloista ja hoitavat suuren osan sydäninfarktipotilaistaan omissa terveyskeskuksissaan.

Matti Ketonen

Liikunta ja kasvava luu

Pitkälle kehittynyttä osteoporoosia ja sen seurausvaikutuksia pidetään palautumattomina prosesseina. Tämä korostaa ehkäisyn välttämättömyyttä osteoporoosista johtuvien ongelmien ratkaisussa. Luuston riittävä kuormitus on keskeinen tekijä luun uudelleenmuodostumisen ja hajoamisen tasapainon ylläpitämisessä läpi elämän. Tästä syystä eräs tärkeimmistä osteoporoosille altistavista tekijöistä onkin riittävän painoa kantavan liikunnan puute. Koska liikunta on yleisesti hyväksytty ja runsaasti käytetty omatoimisen terveydenhoidon muoto, sen luuhun kohdistuvien vaikutusten selvittäminen osteoporoosia ehkäisevänä keinona on tärkeätä. Vieläkään ei kuitenkaan tarkasti tunneta riittävän luun kasvustimuluksen aikaansaavan liikunnan muotoa, tehoa, useutta, kestoa tai ikäkautta, jolloin fyysisen aktiivisuuden aikaansaama hyöty luustolle olisi suurin.

Heidi Haapasalo

AGU-taudin solu- ja molekyylibiologiasta sekä geenihoidosta

Väitöskirja käsittelee suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan lysosomaalisen kertymäsairauden - aspartyyliglukosaminurian eli AGU-taudin - solu- ja molekyylibiologiaa sekä geenihoitoa. AGU-tauti on peittyvästi periytyvä kehitysvammaisuuteen johtava sairaus. Mutaatiot AGA-geenin alueella johtavat alentuneeseen AGA-entsyymin aktiivisuuteen, jonka seurauksena lysosomeihin kertyy glykoasparagiineja. Potilaita on maassamme yli 200 ja muualla maailmassa vain noin 60. Suomesta on löytynyt yksi valtamutaatio, jota kutsutaan AGUFin-mutaatioksi. Noin joka 40. suomalainen on tämän mutaation kantaja. Ulkomaiset mutaatiot puolestaan ovat yleensä erilaisia perhekohtaisia mutaatioita. Lysosomaalisten entsyymien tiedetään kulkeutuvan vaikutuspaikkaansa eli lysosomeihin ns. mannoosi-6-fosfaattireseptorien avulla. Tätä varten solun pitää kuitenkin tunnistaa proteiini lysosomaaliseksi.

Minna Peltola (Nyk. Minna Laine)

Barthel-indeksi ja hoidon tarpeen luokitus päivittäisten toimintojen arvioinnissa monen erikoisalan osastolla Selvitys Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla vuonna 1997

Koska pohjoismainen geriatriryhmä on suosittanut päivittäisten toimintojen arviointiin Barthel-indeksiä, päätettiin kokeilla sen käyttöä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla, jolla hoidettiin fysiatrian, geriatrian, kuntoutuksen ja neurologian yksiköiden potilaita. Barthel-indeksin mukaiset tulokset saatiin vuoden 1997 aikana yhteensä 509 hoitojakson alussa ja 276 jakson lopussa. Samoina ajankohtina määritettiin näistä potilaista hoitoilmoitukseen kuuluvat hoidon tarpeen luokat. Erikoisalojen potilaat poikkesivat melkoisesti toisistaan näillä mittareilla arvioituina. Barthel-indeksin summapisteet ja hoidon tarpeen luokka korreloivat keskenään. Tuloksia voitaneen käyttää vertailuun muissakin hoitopaikoissa, joissa suunnitellaan Barthel-indeksin hyödyntämistä yhtenä toimintakyvyn arvioinnin välineenä.

Pertti Karppi, Maire Urvas, Markku Kauppinen

Terveyskeskusten työterveyshuoltojen voimavaroissa on puutteita

Terveyskeskusten järjestämä työterveyshuolto on avainasemassa työterveyspalvelujen maantieteellisen kattavuuden turvaamiseksi. Terveyskeskusten työterveyshuoltoon osoittamat voimavarat ovat kuitenkin usein riittämättömät varsinkin maaseudulla. Henkilöstön jaksamisen kannalta on arveluttavaa, että suuressa osassa työterveysyksiköitä käytössä koetaan olevan liian vähän voimavaroja kasvavaan tehtäväkenttään nähden. Toistaiseksi palvelujen saatavuus terveyskeskuksista on kuitenkin tyydyttävää. Myöhemmin on löydettävä uusia ratkaisumalleja, joilla mahdollistetaan esimerkiksi nykyistä parempi työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen. Yksi keino voisi olla verkottuminen suurempien palvelujen tuottajien kanssa.

Kimmo Räsänen, Matti E. Lamberg, Erkki Yrjänheikki, Pekka Roto, Ilkka Pirttilä, Seppo Tarnanen, Kaj Husman

Kunnat käyttivät kuntoutukseen 7,5 % sosiaali- ja terveysmenoistaan Kuntoutus paljon oletettua laajempaa

Kuntoutus näyttää olevan Suomessa huomattavasti luultua laajempaa. Stakesin tutkimus Lohjalta, Mikkelistä ja Vaasasta osoitti, että yhden viikon aikana kuntoutusta sai 3,6 % näiden kuntien väestöstä. Tutkijat, ylilääkäri Klas Winell ja tutkija Tomi Ståhl, pitävät määrää varsin suurena.

Suvi Sariola

Ehkäisytablettien käyttö Suomessa 1990-luvulla

Aikuisväestössä ehkäisytablettien käyttö on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvun lopulta viime vuosiin saakka. Yleisimmin tätä ehkäisymenetelmää käyttävät 20-24-vuotiaat. 1990-luvulla myös yli 40-vuotiaiden naisten ehkäisytablettien käyttö on yleistynyt. Nuorten keskuudessa sen sijaan ehkäisytablettien käyttö on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 1991 lähtien. Lokakuun 1995 pillerikohu ei aiheuttanut dramaattisia muutoksia suomalaisnaisten ehkäisytablettien käytössä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Andres Vikat, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi