Lyhyesti: Polkumattotesti ja vatsa-aortan aneurysma

Polkumattotestiin osallistui 262 potilasta, joilla oli keskimäärin 5,5 cm:n levyinen vatsa-aortan aneurysma. Vain yksi näistä rupturoitui, tämäkin ilman vuotoa vatsaonteloon. Koska siis ruptuurariski oli vain 0,4 %, kirjoittajat eivät pidä tätä tilaa ainakaan polkumattotestin esteenä vatsa-aortan aneurysmapotilaille, vaikka näin on paikoin väitetty. Varovainen kannattaa tietenkin olla, eikä tämä tutkimus koskenut polkupyörätestiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Vahvempi astia, mutta heikompi rakko?

Suuresta, 1,2 miljoonaa syöpätapausta vuosilta 1985-89 käsittävästä eurooppalaisesta Eurocare-syöpätiedostosta on katsottu, miten sukupuoli vaikuttaa syövän ennusteeseen. Kun tarkastellaan kaikkien syöpien 5-vuotisennustetta, on naisten ikävakioitu kuolemanvaara pienempi kuin miesten (suhteellinen kuolemanvaara 0,7). Erityisen selvä tämä ero on naisten hyväksi melanoomassa (0,5) ja kilpirauhasen syövässä (0,6). Naisten ennuste oli monimuuttujamallissa parempi pään ja kaulan alueen syövissä, ruokatorvisyövässä, sekä maha-, maksa- ja haimasyövässä, ja miehet selvisivät naisia paremmin vain virtsarakkosyövästä. Tutkijat epäilevät, että X-kromosomissa saattaa olla geenejä, joita olisi hyvä olla kaksin kappalein syöpään sairastumisenkin kannalta. Elinikäänhän vaikutus on joka tapauksessa melko suuri, Suomessa naiset elävät noin kahdeksan vuotta miehiä pitempään.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Auttaako ACE:n estäjä myös diabeettiseen neuropatiaan?

ACE:n estäjät hidastavat diabeettista nefro- ja retinopatiaa. Ehkä ne myös auttavat neuropatiaan. Tähän viittaa tutkimus 41:stä normotensiivisestä, lievää neuropatiaa sairastavasta diabeetikosta, jotka saivat 2 mg trandolapriilia tai lumetta vuoden ajan. Tänä aikana alaraajojen hermojen johtuminen EMG:n mukaan parani, vaikkakaan esimerkiksi värinätuntoon hoito ei auttanut. Tutkimus on alustava ja edellyttää tietenkin varmistavia selvityksiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Liitännäissolun-salpaajahoito ruokatorvisyövässä

Muutamissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on raportoitu sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikaisen annon eli kemosädehoidon pidentävän ruokatorvisyöpää sairastavien elinaikaa joko yksinään tai preoperatiivisesti käytettynä. Sen sijaan pelkän solunsalpaajahoidon antamisesta kirurgian lisänä ei ole tässä syövässä hyötyä ainakaan sisplatiinin ja fluorourasiilin yhdistelmää käytettäessä. Tämä havaittiin 440 potilasta käsittäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa osa potilaista sai kolme kuuria ennen leikkausta ja kaksi kuuria leikkauksen jälkeen ja osa vain leikattiin. Elinaika oli sama molemmissa ryhmissä noin viiden vuoden keskimääräisen seurannan aikana.

Heikki Joensuu

Estrogeenikorvaushoidon terveysvaikutuksista suomalaistutkimus

Estrogeenikorvaushoito vähentää yleisen käsityksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää endometriumsyövän riskiä. Tätä riskiä vähentää syklinen progestiinihoito. Estrogeeni- ja estrogeeni-progestiinikorvaushoidon merkityksestä rintasyövän riskin kannalta kiistellään.

Robert Paul

Munasarjasyövän seulonnan hyödystä ei vielä vakuuttavaa näyttöä

Munasarjasyövän alkuvaiheen oireettomuus, huonot hoidon pitkäaikaistulokset ja aiemmat hyvät kokemukset kohdunkaulan syövän seulonnoista ovat innostaneet eri puolilla maailmaa kokeilemaan väestöön tai riskiryhmiin suunnattuja munasarjasyövän seulontoja erilaisin menetelmin. Seulontaan käytetään kaikukuvausta, väridopplertutkimusta, seerumin syöpäantigeenin CA 125 määrittämistä ja näiden menetelmien yhdistelmiä.

Pertti Kirkinen

Akustikusneurinooman gammaveitsihoito

Stereotaktisella sädehoidolla voidaan hoitaa menestyksellisesti pieniä, alle 3-4 cm:n läpimittaisia kallonsisäisiä kasvaimia, kuten meningeoomia, metastaaseja, akustikusneurinoomia, hypofyysiadenoomia ja verisuoniepämuodostumia. Kohteeseen noin millimetrin tarkkuudella fokusoitava sädehoito voidaan antaa joko erityisellä tähän tarkoitukseen pyhitetyllä sädehoitolaitteella, gammaveitsellä, tai tavanomaiseen lineaarikiihdyttimeen liitetyllä erikoislaitteistolla. Stereotaktisen sädehoidon pitkäaikaistuloksista on toistaiseksi ollut niukasti tietoa, mutta nyt asia korjaantuu akustikusneurinoomien osalta.

Heikki Joensuu

Trombolyysihoidon aivoverenvuotoriski

Kudosplasminogeenin aktivaattori (tPA) on aikamme suuria lääketieteen edistysaskelia. Tämä lääke vähentää infarktiin liittyvää kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Sen pelätyimpiä haittavaikutuksia on hemostaasin liiallinen heikkeneminen, josta voi seurata muun muassa ja etenkin aivoverenvuoto. Kliinisissä tutkimuksissa keskimääräinen aivoverenvuotoriski on ollut 0,7-0,8 %. Riski pyrkii suurenemaan potilaan iän myötä, ja yli 75-vuotiailla potilailla se on noin 2 %.

Robert Paul

Kateenkorva ei jääkään varhaiseläkkeelle

Kateenkorva kutistuu iän myötä ja sen on ajateltu tekevän tehtävänsä muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Se tuottaa aktiivisena aikanaan valtavan määrän naiiveja T-soluja, joilla on ainakin 108 erilaista spesifiteettiä. T-solut ovat hyvin pitkäikäisiä ja ne pystyvät myös lisääntymään kateenkorvan ulkopuolella. Onkin teoriassa mahdollista, että nuoruudessa tuotetut solut riittävät vanhuuteen asti.

Matti Viljanen

Gliaperäinen kasvutekijä ja p75 hermokasvu-tekijäreseptori kehityksessä ja sairauksissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin eräiden hermoston kehitykseen liittyvien signaalimolekyylien biologiaa ja niitä koodaavien geenien yhteyttä tauteihin. Tutkimus kuuluu kehitysbiologian ja molekyyligenetiikan alaan.

Kirmo Wartiovaara