Malaria-DNA-rokotetta kokeiltu ihmisille

Lukuisat eri eläinlajeilla suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että lihassolut tuottavat pinnalleen niihin ruiskutetun geenin koodaamaa proteiinia ja että tätä proteiinia kohtaan kehittyy immuunivaste. Vielä 10 vuotta sitten tällaista olisi pidetty senaikaisen tietämyksen mukaan mahdottomana.

Matti Viljanen

Varhaisen lapsivesipiston riskit

Sikiön kromosomiston ja perimän häiriöitä tutkitaan tavallisesti istukan tai lapsiveden soluista. Istukan solunäytteen ottaminen on jonkin verran työläämpää kuin lapsivesipisto, mutta lapsivesitutkimuksen haittapuolena on ollut myöhäinen ajankohta, tavallisesti raskauden 15.-16. viikko. Vuoden 1991 jälkeen otettiin monissa sairaaloissa käyttöön varhaisempi, 11.-14. raskausviikolla tehtävä lapsivesipisto, joka osoittautui ensin diagnostisesti yhtä käyttökelpoiseksi kuin istukkanäyte tai myöhempi lapsivesinäyte. Niinpä kiinnostus tätä varhaista, suhteellisen yksinkertaista tutkimusta kohtaan lisääntyi.

Pertti Kirkinen

Lymyävät streptokokit

Penisilliini parantaa streptokokkitonsilliitin. Vaikka tauti paraneekin, osalla potilaista bakteeri on hoidon jälkeen viljeltävissä nielusta. Näitä potilaita on ehkä keskimäärin 10 %. Syitä bakteerin karkoituksen epäonnistumiseen on keksitty useita, esimerkiksi beetalaktamaasia erittävät muut nielun bakteerit, penisilliinitoleranssi, uusintainfektio tai lääkkeen jääminen ottamatta. Israelissa tehty tutkimus tarjoaa uuden teorian: streptokokit sukeltavat solujen sisään piiloon antibiootin ulottumattomiin.

Heikki Arvilommi

Tupakointi haittaa Basedow-potilaan oftalmopatian hoitoa

On todettu, että Basedowin tautiin liittyvä oftalmopatia on tupakoitsijoilla usein vaikeampi kuin tupakoimattomilla. Toisaalta on viitteitä siitä, että radiojodihoito - niin hyvä kuin se onkin - usein ainakin alkuun vaikeuttaa mulkosilmäisyyttä. Niinpä ei ole yllätys, että joku on keksinyt selvittää, miten tupakointi vaikuttaa radiojodilla hoidettavien Basedow-potilaiden silmäoireisiin. Tämä joku on ryhmä endokrinologeja Pisan yliopistossa.

Robert Paul

Alfa2-agonistien vaikutus leikkauksenaikaiseen hapenkulutukseen

Anestesiologian tehtävänä on mm. leikkauksen aiheuttaman stressin ja sitä seuraavien hormonaalisten sekä verenkierrollisten muutosten estäminen. Tämän merkitys korostuu erityisesti sepelvaltimotautipotilailla, koska sydämen happitasapainon ja pumppaustoiminnan säilyttäminen on heillä erityisen tärkeää. Perinteisesti kirurgisen stressin aiheuttamia vasteita elimistössä on pyritty estämään riittävän syvällä nukutuksella ja voimakkaalla kipulääkityksellä. Molemmilla tavoilla saavutetaan yleensä hyvä perioperatiivisen stressin kontrolli. Haittavaikutuksena saattaa kuitenkin olla mm. pitkittynyt herääminen ja hengitysvajaus leikkauksen jälkeen.

Markku Taittonen

Näkökulmia suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Muutosten taustalla on ollut monia tekijöitä: yleismaailmallinen suuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. 1990-luvun alun laman vuoksi muutos psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelmässä ei syntynyt hallittuna kokonaisuutena, vaan se toteutettiin säästökohteita etsittäessä vain osittaisena ja selvästi suunniteltua nopeammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia eri näkökulmista muutosten paineissa olevaa psykiatrista hoitojärjestelmää.

Jyrki Korkeila

Tuntoherätevasteet anestesian aikana

Tuntoherätevasteet (somatosensory evoked potentials, SEPs) ovat tuntoärsytyksen seurauksena syntyviä, hermosolujen tuottamia sähköisiä potentiaaleja. Niiden avulla voidaan tutkia tuntohermoratojen toimintakykyä ääreishermostosta keskushermostoon. Elektroenkefalografia (EEG) ja herätevasteet mahdollistavat myös leikkauksenaikaisen neurofysiologisen seurannan. Neurofysiologisessa monitoroinnissa tavoitteena on mahdollisten neurologisten komplikaatioiden toteamisen ohella tarvittaessa arvioida anestesian tasoa ja riittävyyttä.

Timo Porkkala

Siklosporiinin käyttö kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa

Kuusi osatyötä sisältävässä väitöskirjatyössä on tutkittu immuunomodulatoorisen lääkkeen, siklosporiinin käyttöä kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa (käsiekseema, atooppinen ekseema ja aurinkoekseema). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää siklosporiinin tehokkuutta remission induktiossa, pysyvyydessä ja elämänlaadun parantamisessa sekä hoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Håkan Granlund

Ehkäisevän terveydenhuollon kohteita ja haasteita

Suomalainen kansanterveystyö on vuosikymmenien kuluessa ulottunut moniin sellaisiin saavutuksiin, joista voimme olla iloisia ja ylpeitä. Väestön yleinen terveydentila on parantunut, monia kansantauteja on voitettu tai niistä on saatu hyvä ote, kuolleisuus on vähentynyt ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Nämä saavutukset ovat todennäköisesti monien suotuisien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta, eikä monissa tapauksissa ole helppoa tai edes mahdollista osoittaa selvää yksittäistä syy-seuraussuhdetta tapahtuneelle myönteiselle kehitykselle. Poikkeuksina tästä ovat sellaiset ehkäisyhankkeet, joissa toimenpiteiden vaikutus on selkeästi osoitettavissa ja mitattavissa ja niiden teho on usein äärimmäisen hyvä; lähinnä tietyt infektiotaudit ovat käyneet harvinaisiksi tai jopa lähes hävinneet rokotusten ansiosta.

Kimmo Koskenvuo

Erikoisalayhdistyksien näkemyksiä erikoislääkärikoulutuksen tulevaisuudesta

Erikoislääkäriyhdistykset ovat huolissaan erikoislääkärikoulutusta vaivaavasta henkilö- ja määrärahapulasta. Erikoistuvan lääkärin työaika kuluu liiaksi rutiinitöissä eikä ohjaavalla lääkärillä ole riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Lisäksi eri koulutusyksiköiden välillä vallitsee epäyhtenäisyys vaadittavista tiedoista ja taidoista. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin taloudellisten panosten lisäksi parempaa yhteistyötä eri yliopistojen välillä sekä aitoa halua parantaa koulutuksen laatua. Konkreettisena parannusehdotuksena on esitetty koulutusvastuun nimeämistä tietylle seniorilääkärille ja rahallisen korvausjärjestelmän kehittämistä. Tiedot käyvät ilmi Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tekemästä kyselystä erikoisalayhdistyksille.

Harri Hyppölä, Sari Silventoinen, Maria Huttunen