21102 osumaa

Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä

Sähköhoito vaikuttaa voimakkaasti masentuneen ihmisen aivoihin. Sähköhoitoon saattaa liittyä pelkoja, väärää tietoutta, määrättyjä riskejä ja ylimitoitettuja odotuksia. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista sisältyy tietoon perustuvan suostumuksen periaate, joka edellyttää kattavaa informaatiota hoidon hyödyistä ja haitoista. Masentunut potilas voi olla käytännössä tahdonmuodostus-kyvytön silloin, kun päätös hoidosta tulisi tehdä. Päätöksenteon tulisi edelleen perustua vapaaehtoisuuteen. Näin ollen mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat korostuvat sähköhoidosta päätettäessä.

Pirkko Ekholm, Pertti Heikman

Erikoislääkärikoulutusohjelman laadunarviointi Osa I: koulutettavat

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksen vastuulla on jo noin kymmenen vuoden ajan toiminut nelivuotinen erikoistumisvirkajärjestelmä yleislääketieteessä. Ohjelmassa on käytössä vuonna 1994 valmistunut ns. minimitavoitteisto, jonka toteutumista on seurattu portfolioperiaatteella toimivan lokikirjan avulla. Tavoitteisto on tarkoitettu apuvälineeksi koulutettavien henkilökohtaisten oppimistavoitteiden laadintaan. Keväällä 1997 tehtiin koulutuksen laatua arvioiva kyselytutkimus, johon osallistuivat kaikki sillä hetkellä koulutusviroissa olleet erikoistuvat. Enemmistö koulutettavista oli tyytyväisiä ohjelmaansa ja koki hyötyneensä siitä. Koulutuksesta annettu kritiikki koski tiedon kulkua laitokselta opiskelijoille. Tutkimuksessa saatua tietoa tullaan hyödyntämään erikoistumisohjelman eri osien kehittämisessä jatkossa.

Pertti Kekki

Moniresistentit bakteerit ja terveydenhuollon henkilökunta

Runsas mikrobilääkkeiden käyttö luo edulliset olosuhteet moniresistenttien bakteerikantojen leviämiselle, ja näiden bakteerien aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä. Jotta moniresistenttien bakteerien leviämistä sairaaloissa voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti jarruttaa, on tärkeää kohdistaa voimavarat oikein. Henkilökunnan seulontaviljelyt voivat olla arvokas keino MRSA-epidemioiden torjunnassa, mutta niitä tulee käyttää valikoiden. MRSA-kolonisaationäytteiden oton, kantajuuden hoidon ja työstä pidättämisen tulee tapahtua hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Henkilökunnan VRE-kantajuutta ei pääsääntöisesti tule etsiä seulontanäytteillä. Kansallisissa ohjeissa tilanteista, joissa henkilökunnassa epäillään ja heillä todetaan moniresistentin bakteerin kantajuus, ei ole tapahtunut muutoksia.

Outi Lyytikäinen, Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen, Sekä Mrsa- Ja Vre-Asiantuntijatyöryhmän Jäsenet

Protrombiinin mutaatio laskimotukoksen vaaratekijänä

Perinnöllisen laskimotukostaipumuksen selvittämisessä edetään edelleen vauhdikkaasti. Uusin löytö on protrombiinin geenin transloimattomalla alueella oleva pistemutaatio (F II G20210A). Sen esiintyvyys suomalaisessa väestöaineistossa oli 1,1 % ja Veripalvelun hemostaasiosastolle lähetetyissä laskimotukospotilaiden näytteissä 2,7 %; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin potilailla, joiden sukulaisillakin oli ollut laskimotukoksia, mutaation esiintyvyys oli selvästi suurempi, 4,2 %. Mutaation todennäköisyys oli laskimotukospotilailla yli kaksinkertainen ja sukuanamneesin yhteydessä lähes nelinkertainen verrattuna todennäköisyyteen väestössä. Protrombiinin mutaatio ei ole yksittäisenä löydöksenä voimakas laskimotukoksille altistava tekijä, mutta yleisyytensä vuoksi sen merkitys korostuu vaaratekijöiden yhdistelmissä. Tässä tutkimuksessa lähes kolmasosalla tutkituista todettiin vähintään yksi laskimotukosvaaraa lisäävä hyytymishäiriö.

Leena Hakala, Mari Haikonen, Elina Vahtera, Vesa Rasi, Tom Krusius

Psykologinen jälkipuinti ja traumaattisten muistojen jäsentyminen kertomuksiksi

Traumaattisten kokemusten psykologisia vaikutuksia on tutkittu pitkään. Psyykkisten haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on kehitetty paitsi lääkehoitoa, myös erilaisia psykologisia menetelmiä. Suomessakin nykyisin laajasti käytössä oleva menetelmä on psykologinen jälkipuinti eli debriefing. Yksi menetelmän tavoitteista on kokemuksen osatekijöiden integrointi verbaalisella tasolla loogiseen kertomuksen muotoon. Psykologisen jälkipuinnin tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, vaan tähänastiset tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa verrataan Estonia-katastrofin jälkipuintiin osallistuneiden kokemuksia sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka eivät osallistuneet jälkipuintiin. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa koehenkilöiden kirjoittamien kertomusten loogisuutta ja kokemuksen jäsentyneisyyttä.

Liisa Eränen, Jura Paavola, Anna Kajanne

Polven rasituskiputilat - käypä diagnostiikka ja hoito

Polven erilaiset kiputilat ovat yleinen ongelma kaikenikäisiä potilaita hoidettaessa. Syy kiputilaan voi löytyä polvea ympäröivistä tai nivelen sisäisistä kudoksista. Taustalla voi olla mm. nivelrikko, yksittäinen tapaturma, liiallinen toistuva kuormitus, rakenteellinen tai joskus tulehduksellinen syy. Hyvä anatomian tuntemus ja kliininen tutkimustaito luovat perustan diagnostisten testien ja tutkimusten suorittamiselle. Tarkka diagnoosi on oikean hoidon perusta, mutta esim. vanhojen traumojen jälkitilat muodostavat usein erotusdiagnostisen ongelman. Polven rasituskiputiloja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti kuormitusta muuntamalla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla. Leikkaushoidon tarve arvioidaan, jos kipu kroonistuu.

Urho Kujala

Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030