Lyhyesti: Uusi pahoinvointilääke näköpiirissä

Solunsalpaajahoitoon liittyvän pahoinvoinnin hoidossa on edistytty pitkin harppauksin, ja lisää hyviä uutisia on tulossa. Neurokiniini-1-reseptorin antagonisti - nimeltään vielä L-754,030 - estää pahoinvointia aiheuttavaa substanssi P:n vaikutusta ydinjatkoksessa. Aine tehosti granisetronin ja deksametasonin akuuttia pahoinvointia estävää vaikutusta satunnaistetussa tutkimuksessa, johon otti osaa 159 sisplatiinia saavaa potilasta. Akuutin pahoinvoinnin lisäksi aine esti myös solunsalpaajan annon jälkeisinä päivinä ilmenevää viivästynyttä pahoinvointia. Vakavia sivuvaikutuksia ei todettu.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Soluhoitoa lasten vaikeaan artriittiin

Neljä lasta (6-, 7-, 11- ja 11-vuotiaat), joilla oli vaikea, hoitoresistentti juveniili krooninen artriitti hoidettiin luuytimen kantasolusiirroin, jota edelsi T-solujen poisto verenkierrosta, pieniannoksinen kokokehonsädetys, antitymosyyttiglobuliini ja syklofosfamidi. Vaikka tauti oli riehunut ennen hoitoa, palautuivat mm. lasko ja CRP lähes normaaleiksi ja potilaiden kliiniset oireet lievenivät dramaattisesti 6-18 kuukauden seurannassa. Lapset vapautuivat steroidihoidosta ja kasvu korjautui. Hoito on kokeellista ja siitä päättäminen edellyttää yhteisesti sovittavia kriteerejä.

Robert Paul

Kotiniinia konsentroituu sikiöön varhaisraskaudessa

Tupakointi häiritsee kuukautiskiertoa ja ovulaatiota, heikentää hedelmällisyyttä ja varhaistaa menopaussia. Sikiön kasvua tupakointi hidastaa selvästi. Mekanismeja, joilla tupakka aiheuttaa haittaa lisääntymiselle, tunnetaan huonosti. Raskauden ajan tupakoinnin patofysiologiaa valottaa tutkimus, jossa mitattiin nikotiinin päämetaboliitin kotiniinin pitoisuuksia raskauden 7.-17. viikoilla sikiön verestä sekä suonikalvon ontelon ja vesikalvon ontelon sisältämästä nesteestä.

Pertti Kirkinen

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidon ennätystulokset

Vaikka pienisoluinen keuhkosyöpä todettaisiin paikallisena, valtaosa potilaista lopulta menehtyy tautiinsa hoidosta huolimatta. Nyt raportoidaan kuitenkin suuren satunnaistetun tutkimuksen tulokset, jotka tutkijoiden mukaan ovat huomattavasti paremmat kuin mitä aikaisemmin on koskaan saatu paikallisen pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa. Kaikista tutkimukseen otetuista potilaista 44 % eli kaksi vuotta ja 23 % viisi vuotta - nämä luvut ovat tässä taudissa suuria. Uutta hoidossa oli jälleen kerran kemosädehoito, eli sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikainen antaminen.

Heikki Joensuu

Apua akuuttiin astmaan

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät, paljonko albuterolia (salbutamoli) tulisi antaa nebulisaattorilla hoidettaessa aikuisten akuuttia astmaa. Vastakkain olivat 160 kohtalaisen vaikean potilaan astmakohtauksen aineistossa kaksoissokeasti 2,5 mg ja 7,5 mg albuterolia annosteltuna kolmasti 20 minuutin välein. Edellinen on suositeltu amerikkalainen annostus (NAEPP; National Asthma Education and Prevention Program), jota on kuitenkin käytetty myös Suomessa lähinnä kerta-annoksena nebulisaattorilla 5-10 mg:n ohella. Jälkimmäinen perustuu muutamiin eurooppalaisiin suosituksiin.

Hannu Puolijoki

Levinneen melanooman hoito solunsalpaajan ja interferonin yhdistelmällä

Ihomelanooma on viime vuosina maailmanlaajuisesti yleistynyt nopeammin kuin minkään muun syövän. Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta ihomelanoomaa eli tummasolusyöpää. Tärkein syy taudin lisääntymiseen on ihmisten altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Suurin osa tapauksista on varsin pinnallisia kasvaimia ja potilaat voidaan parantaa leikkaushoidolla. Levinneen melanooman hoitotulokset ovat kuitenkin edelleen melko vaatimattomat ja parempia hoitomuotoja tarvitaan. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli pyrkiä löytämään taudin käyttäytymistä ennustavia tekijöitä ja kehittää tehokkaampi yhdistelmähoito levinneeseen melanoomaan.

Marjo Hahka-Kemppinen

Geenipaikat Järvi-Hakola-Nasun taudille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle

Järvi-Hakola-Nasun tauti (polykystinen lipomembranoosi osteodysplasia sekä sklerosoiva leukoenkefalopatia, PLO-SL) on harvinainen peittyvästi periytyvä dementia, johon liittyvät luuston kystat. Se johtaa kuolemaan noin 40 vuoden iässä. Tauti alkaa varhaisessa aikuisiässä psyykkisin oirein, esimerkiksi sosiaalisena estottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, sekä kivuilla ja murtumilla raajojen luissa.

Petra Pekkarinen

Oksidatiivinen stressi ja low-density-lipoproteiinin hapettuminen aikuistyypin diabetesta sairastavilla

Sepelvaltimotauti ja munuaistauti ovat aikuistyypin diabetesta sairastavilla merkittävästi yleisempiä kuin ei-diabeetikoilla. Hyperglykemian arvellaan olevan keskeisessä asemassa näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta biokemiallisia mekanismeja, joilla komplikaatiot kehittyvät, ei kuitenkaan tunneta hyvin. Hyperglykemia voi aiheuttaa ns. vapaiden happiradikaalien lisääntynyttä muodostusta, mikä voi puolestaan johtaa proteiinien, lipidien ja nukleiinihappojen oksidaatioon, eli lisätä ns. oksidatiivista stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oksidatiivisen stressin ja low-density-lipoproteiinin (LDL) hapettumisen yhteyttä sepelvaltimotaudin ja munuaistaudin esiintymiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Janne S. Leinonen

Mahasyövän ennustetekijöitä

Mahasyöpä on edelleen pahamaineinen sairaus, sillä diagnoosihetkellä tauti on usein levinnyt niin pitkälle, ettei parantavaa hoitoa ole. Potilaan 5-vuotisennuste tuumorin poistoleikkauksen jälkeenkin on suomalaisissa aineistoissa vain 20-45 %. Mahasyövän levinneisyyttä kuvaava TNM-luokitus on tärkein eloonjäämistä ennustava tekijä, mutta yksittäisen potilaan ennustetta voi sen avulla määrittää vain karkeasti. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus etsiä muita mahasyövän uusiutumiseen ja syöpäkuolemaan vaikuttavia tekijöitä histopatologian keinoin.

Leena Setälä

Priorisointikriteerit

Lääketieteen nousu magiasta ihmishenkien pelastajaksi on ollut osa ihmiskunnan suurta unelmaa ja riemuvoitto. Menestyksen ohella tuloksena on ollut asevarustelukierrettä muistuttava kilpa. Tiede on tuottanut uusia entistä hintavampia menetelmiä, väestö on vanhentunut sairastamaan kallista hoitoa vaativia degeneraatiosairauksia ja sairauden sieto on jatkuvasti heikentynyt. Maamme terveydenhuollosta ovat vastuussa kunnat, joista suuri osa on kovien päätösten edessä.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Kari E. Turunen