Pakastevadelmat kalikivirus-ruokamyrkytysten aiheuttajana

Suomessa on todettu vuoden kuluessa useita kalikiviruksen aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, joiden tartunnanlähteeksi on epäilty ulkomaisia pakastemarjoja, etenkin vadelmia. Havainto on uusi, koska lähes kaikissa aiemmin raportoiduissa elintarvikeperäisissä kalikivirusepidemioissa tartunnan lähteeksi on osoitettu oireinen tai infektiostaan toipumassa oleva elintarvikkeiden käsittelijä. Helsingissä kalikiviruksen aiheuttamassa ruokamyrkytysepidemiassa sairastui yli 500 henkilöä ja viruksen tartunnanlähteeksi osoittautuivat ulkomaiset pakastetut vadelmat.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff, Outi Lyytikäinen

Onko elektrogastrografiasta apua vatsavaivojen selvittelyssä?

Elektrogastrografialla (EGG) tarkoitetaan mahalaukun lihassähköisen toiminnan tutkimista käyttämällä vatsalle asetettavia pintaelektrodeja. Mahalaukun tahdistinalueelta lähtevät lihassähköiset aallot tahdistavat antrumin peristalttisia supistuksia. Häiriöt tahdistinalueelta lähtevässä sähköisessä toiminnassa voivat poistaa normaalin propulsiivisen peristaltiikan. Mahalaukun tyhjenemisen häiriöiden tutkiminen on vaikeaa ja vaatii invasiivisia tai muuten hankalia ja erikoisosaamista vaativia tutkimusmenetelmiä, kuten manometriaa, mahalaukun tyhjenemisen isotooppikuvausta ja mahalaukun tyhjenemisen tutkimista ultraäänellä. EGG on noninvasiivinen ja potilaalle suhteellisen vaivaton tutkimus, jolla saadaan epäsuorasti tietoa mahalaukun tyhjenemisestä. Poikkeava EGG viittaa vahvasti mahalaukun tyhjenemisen häiriöön.

Jari Punkkinen, Pekka Pikkarainen, Hannu Koivu, Tarja Ruuska, Ilmari Konkka, Väinö Turjanmaa

Lanneselkäkivun tutkimuksen ja hoidon päälinjat

Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella vuosittain. Lanneselän kiputilat ovat yleisiä, koska lannerangan välilevyt joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi. Selkäkivun tutkimisessa tulee ensin sulkea pois vakavan sairauden mahdollisuus ja sen jälkeen tehdä perusteellinen kliininen tutkimus syyn selvittämiseksi ja kivun hoitamiseksi. Jopa 90 % potilaista saa helpotusta vaivaansa oikein toteutetulla kivunhoidolla akuuttivaiheessa, mutta noin puolella heistä oireet uusivat seuraavan vuoden aikana. Akuutti kipu muuttuu helposti krooniseksi ja tavallisin syy siihen on huono alkuvaiheen kivunhoito. Krooninen selkäkipu on merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Krooninen kipu vaatii erityistutkimuksia, kipulääkityksen uudelleenohjelmointia, manipulaatiohoitoja ja erilaisia kuntoutus- ja harjoitusterapia-muotoja.

Olavi Airaksinen, Jari Arokoski, Arto Herno, Jukka-Pekka Kouri, Hannu Miettinen, Timo Rousi, Markku Alén

Varvaskävely - ohimenevä kehityksen vaihe vai osa oirekokonaisuutta?

Varvaskävely on varsin yleinen, lyhytkestoinen vaihe kävelyn oppimisessa. Jos varvaskävely pitkittyy tai ilmaantuu normaalin kävelymallin oppimisen jälkeen, on tärkeää konsultoida lastenneurologista yksikköä oireen etiologian selvittämiseksi sekä hoitolinjojen suunnittelemiseksi. Mikäli varvaskävelyn taustalla on spesifinen neurologinen tauti tai lihaksen rakennehäiriö, edellyttää normaalin kävelymallin oppiminen spesifiseen etiologiseen tekijään kohdistuvaa hoitoa, mikä ei aina ole mahdollista. Pitkittyneessä, habituellissa varvaskävelyssä sen sijaan ei ole todettavissa selkeää etiologista tekijää ja lyhyt, intensiivinen fysioterapia tarvittaessa yhdistettynä kipsihoitoon saattaa olla järkevin ja nopein reitti tämän automatisoituneen kävelymallin murtamiseksi.

Ilona Autti-Rämö

Pitkäaikainen masennus

Pitkäaikainen masennus eli dystymia on tavallinen, pitkäaikainen ja oleellisesti elämän laatuun vaikuttava psykiatrinen häiriö. Sen käsitteessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja nykyään se luokitellaan mielialahäiriöihin eikä persoonallisuushäiriöihin kuten aikaisemmin. Nämä muutokset ovat johtaneet myös hoitokäytännön uudelleenarviointiin ja mm. eri masennuslääkkeet ja psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi dystymian hoidossa.

Hannu Koponen, Anne-Marie Löyttynen

Lyhyesti: Kasvuhormoni parantaa mielialaa

Amerikkalaiset selvittivät kasvuhormonihoidon vaikutusta 129 lyhyen lapsen käyttäytymiseen. Ennen hoitoa potilailla oli enemmän keskittymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja syrjäänvetäytymistä kuin normaalipituisilla. Kolmen vuoden hormonihoidon aikana älyllinen suoriutuminen ei parantunut mutta käytöshäiriöt ja lasten mieliala korjaantuivat selvästi. Tutkijat uskovat ilmiön johtuvan kasvuhormonin suorista keskushermostovaikutuksista ja ehdottavat, että hoidon tuloksia tulisi mitata muutoinkin kuin pituuskasvua tarkastelemalla.

Per Ashorn

Lyhyesti: Luuytimensiirto ja AML

Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoito aloitetaan intensiivisellä kemoterapialla. Sen sijaan on epäselvää, pitäisikö kemoterapialla remissioon hoidetuille tehdä saman tien luuytimensiirto. Ei tarvitse, vastaa tuore amerikkalaistutkimus, kunhan potilaille vain annetaan optimaalinen tavanomainen kemoterapia. Tutkimukseen osallistui 740 AML:aan sairastunutta aikuista potilasta. Sellaisille potilaille, joille oli valmiina sopiva luuytimen luovuttaja, tehtiin ensimmäiseen remissioon pääsyn jälkeen allogeeninen luuytimensiirto, kun taas muut satunnaistettiin joko välittömään autologiseen luuytimensiirtoon tai sitten saamaan lisää tavanomaista kemoterapiaa ja vasta relapsin tullessa mahdollisesti tehtävään luuytimensiirtoon. Vaikka tauditon elinaika osoittautui olevan yhtä pitkä kussakin kolmessa hoitoryhmässä, kokonaiselinaika oli tavanomaista kemoterapiaa jatkamaan satunnaistetuilla pitempi kuin kummassakaan transplantaatioryhmässä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: 100 miljoonaa uhria

Tupakoinnin arvioidaan tappavan peräti 100 miljoonaa niistä 300 miljoonasta kiinalaismiehestä, jotka ovat tällä hetkellä 0-29-vuotiaita. Näin käy, jos tupakoinnin yleisyys Kiinassa säilyy nykyisellään. Tähän tulokseen tuli laaja tutkimus, joka perustui miljoonan vuosina 1986-88 kuolleen kiinalaisen kuolemansyiden ja tupakointitapojen analyysiin. Noin kaksi kolmesta kiinalaismiehestä tupakoi, ja heistä noin puolet tullee menehtymään erilaisiin tupakkatauteihin. Puolet tupakoinnin aiheuttamista kuolemista tulee keski-iässä ja loput vanhuudessa. Kuolemista noin 45 % johtuu kroonisesta obstruktiivisesta keuhkosairaudesta, 15 % keuhkosyövästä, ja loput ruokatorvi-, maha- ja maksasyövästä, tuberkuloosista, aivohalvauksesta ja iskeemisestä sydäntaudista. Vuonna 1990 tupakointi tappoi vain 600 000 kiinalaista, mutta määrän ennakoidaan kasvavan nopeasti. Kiinalaisnaisista tupakoi vain noin 10 %.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Rintamaito ja tupakka

Tupakoivien äitien lapset rupeavat tunnetusti herkemmin tupakoimaan kuin tupakoimattomien äitien. Yhdysvalloissa Philadelphiassa imettävistä äideistä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 1-2 tupakan jälkeen äidinmaito haisee vahvalta ja lähinnä savukkeelta muutaman tunnin ajan. Aikuisista muodostunut hajupaneeli totesi tämän olfaktorisesti, ja hajuaistimukset olivat täysin yhteneväiset maidon sisältämän nikotiinipitoisuuden kanssa. Tämä osoittaa, että savukkeen haju ja kaiketi makukin siirtyy äidinmaitoon. Ehkä pienokaisen tuleva addiktio saa perustuksen jo tässä vaiheessa. Tai - kauhea ajatus - ehkä jo lapsivesi haisee ja maistuu tupakalle.

Robert Paul

Lisää näyttöä rasvalääkkeiden hyödystä sepelvaltimotautipotilaille

4S-tutkimus (Scandinavian Simvastatin Survival Study) osoitti, että sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, joiden veren kolesterolipitoisuus on suurentunut (keskimäärin 6,7 mmol/l, vaihteluväli 5,5-8,0), simvastatiinin käyttö vähentää sekä sepelvaltimotauti- että kokonaiskuolleisuutta. Cholesterol and Recurrent Events (CARE) -tutkimus taas osoitti, että sydäninfarktin jälkeen aloitettu pravastatiinilääkitys potilailla, joiden kokonaiskolesteroliarvo on alle 6,2 mmol/l, vähentää sepelvaltimotautikuolemia ja ei-fataaleja uusintainfarkteja. Sitä ei kuitenkaan ole tiedetty, mitä rasvalääkitys saa aikaan sydäninfarktin tai epästabiilin angina pectoris -kohtauksen sairastaneilla, joiden kokonaiskolesterolitaso on korkeintaan kohtalaisesti suurentunut (4,0-7,0 mmol/l).

Robert Paul