Diabeteksen psykososiaaliset tekijät -sosiaaliepidemiologisen tutkimuksen haaste

Diabetes on huomattava terveysongelma maailmassa nyt ja tulevaisuudessa. Se on monitekijäinen, vaikeasti selvitettävä sairaus. Tietoa tarvitaan paitsi geneettisestä alttiudesta myös ympäristöstä ja sen aiheuttamasta psykososiaalisesta käyttäytymisestä. Diabeetikon oma persoonallisuus, hänen psykososiaalinen ympäristönsä, sosiaalinen selviytyminen, elämänhallinta ja elämänlaatu muokkaavat yksilön elämäntapaa. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, että yksilön luhistuminen tai sairaus voivat olla seurausta yksilön, hänen fyysisen ja sosiaalisen ympäristönsä välisestä häiriöstä. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus kohdistuu yksilön elämänhistoriaan sekä lähiympäristöön, etenkin psykososiaalisen ympäristön ominaisuuksiin ja muutoksiin, ja se tähdentää sosiaalisia näkökohtia samoin kuin sosiaalisen ja psykososiaalisen ympäristön merkitystä eri sairauksien synnyn ja esiintyvyyden tulkinnalle ja selittämiselle.

Guy Bäckman, Marja-Leena Keskinen

Nuoruuden masennustilat - vakavampia kuin on uskottu

Masennustilojen esiintyvyys ja ilmaantuvuus kasvavat voimakkaasti nuoruudessa. Eri epidemiologisissa tutkimuksissa 3-17 % nuorista on kärsinyt jostakin ajankohtaisesta mielialahäiriöstä. Vakavan masennustilan kesto ja oirekuva voivat olla nuorilla vaihtelevia, mutta ydinoireet ovat samat kuin aikuisilla. Nuorten vakaville masennustiloille ovat leimallisia muiden samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyminen ja uusiutumistaipumus: jopa kaksi kolmesta nuoruudessa vakavaan masennukseen sairastuneesta nuoresta sairastuu uudelleen seitsemän vuoden seuranta-aikana. Masennustila heikentää nuoren toimintakykyä ja kuormittaa hänen perhe- ja muita ihmissuhteitaan. Nuoruudessaan depressiosta kärsineen henkilön sairastumisvaara masennustilaan nuoressa aikuisuudessa on ainakin nelinkertainen. Lisäksi nuoruuden depressiot ennustavat muita psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia myöhemmin.

Mauri Marttunen, Mirjami Pelkonen

Helikobakteerin häädöstä ei hyötyä NSAID-ulkuksen hoidossa

Helicobacter pylori ja steroidittomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) aiheuttavat käytännössä kaikki maha- ja pohjukaissuolihaavat ja niiden vakavat komplikaatiot. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksia selvittelevät tutkimukset ovat antaneet erittäin ristiriitaisia tuloksia. Eräissä tutkimuksissa helikobakteeri-infektion on todettu suurentavan NSAID-ulkuksen riskiä, toisissa taas bakteerilla on ollut jopa haavalta suojaava vaikutus.

Matti Viljanen

Fluori lääkkeenä osteoporoosiin

Fluori stimuloi osteoblastitoimintaa ja kykenee lisäämään luuston mineraalitiheyttä, ainakin hohkaluun. Siksi fluoria on tutkittu runsaasti osteoporoosilääkkeenä yli 30 vuoden ajan. Tulokset ovat vaihdelleet varsin paljon, mikä johtuu siitä, että käytetty fluorisuola, sen imeytyvyys, annos, hoidon pituus ja hoidettu populaatio ovat vaihdelleet. Liiallinen fluorinsaanti kyllä lisää luuston mineraalitiheyttä, mutta luun traumankestävyys heikkenee. On arveltu, että fluori ei pysty korjaamaan hajonnutta luun mikroarkkitehtuuria, ja siksi fluori sopisi parhaiten sellaisille potilaille, joilla on osteoporoosi, muttei vielä merkkejä luustovaurioista. Tällaisia potilaita on nyt tutkittu.

Robert Paul

Melanooman liitännäishoito

Melanooman hoito on ollut yksinkertaisesti muutoksen poisto, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään, sen parempi. Kuitenkin tiedetään hyvin, että etenkin syvälle kasvavista melanoomista osa uusii tilastojen mukaan melkoisella varmuudella. Melanoomista, jotka ovat paksuudeltaan 1,5-4 mm, uusiutuu viiden vuoden kuluessa leikkauksesta 55 %, ja yli 4 mm:n paksuisista peräti 75 %. Ja mikä ikävintä, useimmat uusiutumat ovat systeemisiä, eikä hyvin tehoavaa liitännäishoitoa uusiutumien estämiseksi ole ollut.

Heikki Joensuu

EHEC lyötävissä heinällä?

Uusien infektioiden ilmestyessä riesaksemme etsitään syitä usein mikrobien muuntelusta ja niiden lisääntyneestä virulenssista. Ajatellaanpa vaikka O157 kolibakteeria eli EHEC-bakteeria, johon olemme viime vuosina tutustuneet hemolyyttisen ureemisen oireyhtymän aiheuttajana. Elämä on kuitenkin monimutkaista ja ihmisten aiheuttamat muutokset sen yhdellä laidalla voivat heijastua yllättävästi toisella laidalla. Esimerkistä käy tutkimus karjan rehun vaikutuksesta kolibakteerien määrään ja laatuun.

Heikki Arvilommi

Kuolleisuuden lisäys Venäjällä ei johdu vain taloudesta

Venäläisten keskimääräinen elinaika on tällä vuosikymmenellä lyhentynyt kymmenisen vuotta. Julkisuudessa on helposti esitetty, että tämä johtuisi Venäjän taloudellisesta kriisistä eli väestön köyhtymisestä. Lääketieteen ylioppilas Peder Walberg Uppsalasta on vetänyt tutkimusryhmää, johon kuuluu asiantuntijoita Lontoon arvostetuista tutkimuslaitoksista sekä Moskovasta. Ryhmä on selvittänyt mitä yhteyksiä eliniän lyhenemisen ja venäläisen yhteiskuntamuutoksen välillä on havaittavissa ja onko alueellisia vaihteluja.

Robert Paul

Ultraäänitutkimuksella todettu sikiöpoikkeavuus vanhempien kriisinä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ultraäänitutkimuksella todetun sikiöpoikkeavuuden vanhemmille aiheuttamaa kriisiä, vanhempien saamaa ja tarvitsemaa tukea ja apua sekä vanhempien kokemaa masennusta. Tutkimus oli prospektiivinen ja aineisto kerättiin kolmella kyselylomakkeella ja yhdellä äänitetyllä teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 42 naista ja 33 heidän puolisoaan. Todetut sikiöpoikkeavuudet vaihtelivat sikiön sydämen rytmihäiriöistä monianomalioihin. Kontrolliryhmänä käytettiin 53 naista, jotka kävivät raskauden aikaisessa seulontaultraäänitutkimuksessa. Näiden naisten 46 puolisoa kuuluivat myös kontrolliryhmään.

Tiina Posa

Allergia ja astma huippu-urheilijoilla

Kesälajien urheilijat harjoittelevat ja kilpailevat olosuhteissa, joissa altistutaan voimakkaasti erilaisille ilman ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, siitepölyille, klooriyhdisteille uimahalleissa ja ilman epäpuhtauksille sisähalleissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että keuhkoputkien lisääntynyt supistumisalttius ja astmankaltaiset oireet ovat yleisiä kilpahiihtäjillä. Kesälajien urheilijoilla astman ja allergian esiintyvyyttä ei ole aikaisemmin systemaattisesti selvitetty.

Ilkka Helenius

Monitoimimolekyylien VAP-1 ja CD73 rooli lymfosyyttien kotiutumisen säätelyssä

Ihmisen immuunijärjestelmä suojaa elimistöä ulkomaailman hyökkäyksiltä, kuten mikrobeilta ja haitallisilta aineilta. Veren valkosoluilla on keskeinen tehtävä tässä immuunipuolustuksessa. Esim. bakteerin tunkeutuessa elimistöön valkosolut aktivoituvat ja hakeutuvat tulehdusalueelle. Päästäkseen verenkierrosta tulehdusalueelle valkosolujen täytyy tarttua verisuonen endoteelisoluihin ja luikerrella seinämän läpi kudokseen. Tämä tapahtuu tarttumis- eli adheesiomolekyylien avulla.

Anna-Maija Kujari