Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa todennäköisesti suurin osa synnynnäisesti puna-vihervärinäkövikaisista pojista tietää koulun päättyessä viastaan, sillä kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaisesti kouluterveydenhoitajat seulovat yleensä yläasteen aikana kaikki oppilaansa ennen ammatinvalinnanohjauksen oppitunteja (1). Kustannusvaikutuksia tästä seulonnasta ei näin ollen tule erikseen, koska se on liitetty kouluterveydenhoitajien työhön.

Maija Mäntyjärvi

Immobilisaation, remobilisaation ja denervaation aiheuttamat lihasmuutokset

Immobilisaation aiheuttama luurankolihaksen atrofia on merkittävä ongelma tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoidossa. Tutkimalla varhaisimpia immobilisaation aiheuttamia lihasmuutoksia ja kartoittamalla millä aikavälillä niistä tulee palautumattomia, voidaan suunnitella vähemmän haitallisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoitomuotoja.

Susanna Kauhanen

Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus

Unihäiriöiden, erityisesti unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus ja hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uniklinikka-aineistoissa tavallisin poikkeavaa päiväaikaista väsymystä aiheuttava tauti on uniapneaoireyhtymä. Uniapneatauti on yleinen, sitä esiintyy aiempien tutkimusten mukaan 2 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä. Myös kuorsaus, johon liittyy ylähengitysteiden ahtauma, voi johtaa toistuviin heräilyihin ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikka varsinaisia apneavaiheita ei esiintyisikään.

Kirsti Martikainen

Propofoli sydänanestesiassa

Propofoli on anestesia-aine, jota on ryhdytty käyttämään yhä enemmän sydänkirurgian yhteydessä nukutusaineena ja rauhoittavana lääkkeenä. Väitöskirjatyössäni tutkin propofolin ominaisuuksia ja vaikutuksia sydänanestesiassa ja sydänkirurgian jälkeisessä sedaatiossa. Tutkimuksessa oli mukana 79 potilasta ja lisäksi tein 15 kokeellista työtä.

Esa Hammarén

Ruskean rasvan toimintaa aktivoivien lääkkeiden vaikutukset lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se on riskitekijä mm. aikuistyypin diabetekselle, verenpainetaudille, hyperlipidemioille ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Useissa tapauksissa pelkkä painon alentaminen parantaisi tilannetta huomattavasti. Laihduttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja pysyvään tulokseen johtavien hoitomuotojen löytäminen lihavuuden hoitoon olisi tärkeää.

Eriika Savontaus

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Selvitimme tutkimuksessamme Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit, kotikäynnit sekä lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin ennen vuoden 1993 alussa voimaan tullutta valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Erikoissairaanhoidon odotusajat tutkittiin sairaaloista terveyskeskuksiin lähetettyjen epikriisien perusteella 1 590 potilaan osalta. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoitoon pitenivät 38 vuorokaudesta 43 vuorokauteen. Tutkimuksen mukaan odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Suomessa kaksi kertaa niin pitkät kuin keskimääräiset odotusajat useimmissa Euroopan maissa.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilasvahinkolaki uudistuu

Toukokuun alussa voimaan tulevat potilasvahinkolain muutokset eivät muuta korvauskäytäntöä merkittävästi, mutta joitakin periaatteellisesti merkittäviä muutoksia on syytä huomata. Hoito- ja tutkimusvahingoissa siirrytään väistämättömän komplikaation kriteerin tulkinnasta terveydenhuollon kokeneen ammattihenkilön mittapuun tulkintaan. Tosin jo nykyinenkin laki on edellyttänyt lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttöä, jonka varaan korvauskäytäntö on väistämättä muotoutunut. Infektiovahinkojen korvattavuus taas tulee perustumaan objektiiviseen siedettävyysharkintaan. Samankaltainen kriteeristö on sisällytetty kohtuusperusteisten vahinkojen määritelmään, joskin käytännössä sitä sovelletaan harvemmin. Infektiovahinkojen osalta on odotettavissa, että korvattavien potilasvahinkojen määrä pienenee vakavien infektiovahinkojen kustannuksella.

Salla Lötjönen

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden merkinnät ovat yhdenmukaistumassa

Terveydenhuollossa hankintoja tekevillä yksiköillä ja laitevalmistajilla on usein ollut ongelmana laitteista ja tarvikkeista annettavia tietoja koskevien säädösten ja ohjeiden puutteellisuus ja tulkinnanvaraisuus. Yhdenmukaiset eurooppalaiset standardit pyrkivät vähentämään tätä ongelmaa ja saamaan merkinnät ymmärrettäviksi. Tarkoitus on, etteivät käyttöohjeiden ja graafisten symbolien tulkintavaikeudet aiheuta turhaa riskiä potilaille monikielisyydelle rakentuvassa hoitoympäristössä.

Päivi Kaartamo

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan tehtävänä

Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteiden mukaisesti Kelalle on siirtynyt se osa vaikeavammaisten kuntoutusta, josta kuntoutuksen järjestäjälle syntyy pitkään jatkuvia ja suurehkoja kustannuksia. Vaikka Kelan rooli vaikeavammaisten kuntoutuksessa onkin merkittävä ja kuntoutuspalvelujen saatavuus on yleisesti parantunut, kokonaisvastuu vaikeavammaisten hoidosta ja kuntoutuksesta on edelleen terveydenhuollolla.

Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu

Niilo Keräsestä keskustan uusi kansanedustaja Turha työ pois terveydenhuollon joka portaalta

Keskustan uusi kansanedustaja Niilo Keränen on Taivalkosken terveyskeskuksen johtavana lääkärinä tottunut miettimään, miten rahan saa riittämään. Taivalkosken terveyskeskus säästää kouluttamalla henkilökuntaa erityisosaajiksi, tekemällä yhteistyötä naapurikuntien terveyskeskusten kanssa ja hankkimalla ostopalveluja yksityissektorilta.

Suvi Sariola