Väestövastuujärjestelmä 10 vuotta: edut ja mahdolliset haitat

Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen suurin uudistus terveyskeskuksissa on ollut väestövastuujärjestelmän käyttöönotto. Väestövastuukokeilu käynnistyi 1980-luvulla suurimmissa kaupungeissamme ja nykyään sen piirissä on jo yli puolet suomalaisista. Järjestelmässä mukana olevat lääkärit ovat huomanneet työnsä muuttuneen itsenäisemmäksi, tehokkaammaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Toisaalta väestövastuulääkäreillä on todettu suurempaa työuupumusta kuin sairaalalääkäreillä ja heidän on vaikeampi irrottautua esim. koulutustilaisuuksiin.

Mikko Kangas

Väitöskirjan avainhenkilöt: väittelijä, ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä

Yli viidesosa suomalaisista lääkäreistä on väitellyt tai tekee väitöskirjaa. Väitöskirjan käytännön toteutuksen avainhenkilöitä ovat väittelijä itse, työn ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä, joiden keskeisiä tehtäviä pohdimme artikkelissa. Väittelijän aktiivisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä sovitettaessa yhteen omaa tutkimuspanosta ja lukuisten yhteistyötahojen työtä. Ohjaajaksi ja esitarkastajaksi suostuttaessa on sovittava yhteistyön muodoista ja aikataulusta. Väitöskirjan ohjaajalla on keskeinen vastuu työn lopullisesta tieteellisestä tasosta. Huolellinen esitarkastus varmistaa väitöskirjan julkaisukelpoisuuden ja parantaa sen laatua. Onnistunut väitöstilaisuus on keskeinen osa tutkijan tieteellistä kasvua ja tärkeä tiedeyhteisöön liittymisrituaali. Hyväksytty väitöskirja on keskeinen osa tohtorintutkintoa, joka puolestaan avaa mahdollisuudet itsenäiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni, Matti Joukamaa, Taru Mäkikyrö

Hallintotuomioistuimet ja sairaanhoitopäätökset

Entistä useammat henkilöt kääntyvät hallintotuomioistuinten puoleen sairaanhoitoasioissa. He saattavat olla tyytymättömiä siihen, että heille ei ole annettu maksusitoumusta haluamaansa hoitoon tai että heiltä on evätty lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva apuväline taikka he vaativat korvausta kunnalta yksityisesti hankkimastaan hoidosta.

Marita Liljeström

Vasemmistoliiton Veijo Puhjo: Valtionosuuksia lisättävä sosiaaliturvamaksuja porrastamalla

Vasemmistoliiton lääkärikansanedustajan Veijo Puhjon mielestä kuntien valtionosuuksia on lisättävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtionosuuksien kasvattamisen edellyttämän lisärahan Puhjo hankkisi suurilta vientifirmoilta porrastamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Suvi Sariola

Ralf Pettersson: Suomalainen tutkimus on kehittynyt huimasti!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee erittäin positiivinen tutkimusilmapiiri, mutta 1980-luvun alkupuolen huolestuttavan politisoitumisen aikana huippututkimus ja vapaa akateeminen tutkimus joutuivat ahtaalle. Suuntaus oli myöhemmin samanlainen Ruotsissakin. Ei ole kyse siitä, että pitäisi tehdä valinta soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä. Korkealuokkaista tieteenharjoitusta tarvitaan molemmilla aloilla, toteaa Ralf Pettersson, Tukholman Ludwig-instituutin johtaja, Karoliinisen instituutin molekyylibiologian henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin haltija ja lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja.

Eva Oldinger

Traumaperäiset aivovammat ja niiden sairaalahoidon tarve Uudellamaalla 1995

Traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa 1990-luvulta, vaikka näiden vammojen kansantaloudellinen merkitys onkin suuri. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella vuonna 1995 traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuus Uudenmaan läänin väestössä oli 71/100 000 henkilövuotta. Kuitenkin kliinisen työn perusteella tiedetään diagnosoinnin herkkyyden ja arvioinnin puutteet, joten todennäköisesti todelliset ilmaantumisluvut ovat suuremmat. Aivovamman diagnostiikka ja vamman vaikeusasteen sekä kuntoutustarpeen arviointi vaativat erityisasiantuntemusta jo hoidon ensi vaiheista alkaen, sillä aivovamman vaikutukset ovat laaja-alaisia niin potilaalle, omaisille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä aivovammapotilaiden hoitokäytäntöihin tulisi kiinnittää tehostetusti huomiota terveydenhuollon eri tasoilla.

Liisa Leppänen, Heikki Palomäki, Sanna Koskinen, Hannu Alaranta

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala