Nivelreuman suurtutkimus Suomesta - heti alkuun yhdistelmähoito

Nivelreumalääkkeet vaikuttavat joko taudin etenemiseen (sulfasalatsiini, metotreksaatti, atsatiopriini, klorokiini, kortikosteroidit, kulta, penisillamiini) tai ovat lähinnä oireita lievittäviä (tulehduskipulääkkeet). Ollaan sitä mieltä, että heti alkuun olisi käytettävä ensin mainittuja lääkkeitä, mutta epätietoisuutta on siitä, onko tämän ryhmän lääkkeiden kombinoimisesta saatavissa lisähyötyä.

Robert Paul

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty