21102 osumaa

Legionella luulee makrofagia amebaksi

Legionella pneumophila on monia eläinlajeja infektoiva, pääasiassa solujen sisällä viihtyvä bakteeri. Se on erityisesti mieltynyt makrofageihin, joiden nielaistavaksi se rohkeasti antautuu. Tämä rohkeus perustuu legionellan kykyyn estää makrofagia yhdistämästä vaarallisia entsyymejä sisältävää lysosomia bakteereita sisältävään fagosomiin. Vastaavan tempun kykenevät tekemään esimerkiksi mykobakteerit, klamydiat ja toksoplasma. Fagosomissa legionella voi hyvin ja lisääntyy, kunnes rakkula ratkeaa ja suuri määrä bakteereita vapautuu ja lähtee etsimään uusia kohteita.

Matti Viljanen

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimus

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävän kyselytutkimuksen loppuvuodesta 1997. Kysely pohjautui vuonna 1986 toteutettuun Stressi ja burnout lääkärin työssä -tutkimukseen täydennettynä koko työssä käyvän väestön työoloja ja terveyttä selvitelleiden tutkimusten kysymyksillä. Vuoteen 1986 verrattuna lääkärikunta oli naisistunut, ikääntynyt ja lyhentänyt työpäiväänsä. Lääkäreillä oli kokonaisuutena vähemmän työuupumusta kuin Suomen akateemisesti koulutetulla väestöllä. Lääkärien työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavia eroja lääkäriryhmien välillä. Fyysisiä rasitustekijöitä, väkivallan uhkaa ja henkistä väkivaltaa esiintyi lääkärin työssä selvästi enemmän kuin vastaavaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvalla muulla väestöllä yleensä. Lisäksi lääkärin työssä esiintyi vaihtelevasti myös koettuja kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia altisteita. Lääkärin työtä ei siten voidakaan tarkastella yhtenä ammattina haittatekijöiden suhteen.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman, Juhani Juntunen, Raija Kalimo, Riitta Luhtala, Kati Myllymäki, Markku Seuri, Markku Äärimaa

Potilaan oikeuksien todellisuus

Julkisuudessa keskustellaan jälleen kiivaastikin terveydenhuollosta, sen kustannuksista ja kustannusten leikkauksista, tasa-arvosta ja jonoista, hoidon epäonnistumisista niin yksittäisissä tapauksissa kuin yleisemminkin. Toisaalta viranomaisselvitykset, esimerkiksi EU:n jäsenmaita koskeva vertailututkimus, kertovat, että suomalaisista 86 % on tyytyväisiä terveyspalvelujärjestelmään. Ristiriita julkisuudessa usein esiintyvien kielteisten näkemyksten ja toisaalta myönteisten tutkimustulosten välillä ilmentää mielestäni monia asioita ajassamme ja asenteissamme: oikeus hyvään hoitoon on meille tärkeää. Me arvostamme tasa-arvoa ja edellytämme, että terveyspalvelujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Se kertoo myös muutoksesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta, meneillään on ollut ja on edelleen voimakas muutos terveydenhuollon palvelurakenteessa. Se ilmentää myös sitä, että terveydenhuollon palvelujen yleisen tason todellisuus on toinen kuin yksittäisen potilaan.

Riitta-Leena Paunio

Heikkonäköinen työpaikalla

Ammatista ja työtehtävästä riippuen näön huononeminen saattaa heikentää nopeastikin työkykyä. Tilanne on yksilölle usein myös henkisesti vaikea. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tiedetään kuitenkin vieläkin aivan liian vähän. Kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt eivät ohjaudu riittävän usein kuntoutukseen. Seurauksena on liian usein yksilön uupuminen työssään ja ennenaikainen eläköityminen.

Martti Kauhanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030