21102 osumaa

Vastasyntyneen hyperbilirubinemian lääkkeellinen hoito

Hyperbilirubinemia on edelleen yleisin vastasyntyneisyyskauden ongelma pediatrin työssä. Useimmiten kyseessä on verrattain hyvälaatuinen tila, mutta joissain tapauksissa suuri bilirubiinipitoisuus voi johtaa lapsen aivojen pysyvään vaurioitumiseen. Tämän ehkäisemiseksi vastasyntyneille, joiden seerumin bilirubiinipitoisuus ylittää sovitun rajan, aloitetaan pitoisuuden vähentämiseen tähtäävä hoito. Eri maissa ja luultavasti myös eri sairaaloissa käytetään eri raja-arvoja, mutta yleensä täysi-aikaista vastasyntynyttä aletaan hoitaa seerumin bilirubiinipitoisuuden ylittäessä noin 300 mmol/l. Terapia, joka sisältää valohoitoa ja vaikeimmissa tapauksissa verenvaihdon, johtaa toistuvien seurantaverinäytteiden ottoon ja viivästyttää usein lapsen kotiinpääsyä.

Per Ashorn

Uloshengitysilman typpioksidin merkitys keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys maailmanlaajuisena terveysongelmana on saanut niin viranomaiset kuin lääketehtaatkin kiinnostumaan hoidon kehittämisestä. Tupakointia ei luonnollisesti koskaan tulisi aloittaakaan, mutta millä mitata jo sairauden synnyttyä, onko esimerkiksi keuhkoputkiston inflammaation hoidosta inhalaatiosteroideilla hyötyä ennusteen kannalta. Muun muassa astmaatikoilla on suurentunut uloshengityksen typpioksidin (NO) pitoisuus voitu yhdistää useissa tutkimuksissa hengitysteiden inflammaation asteeseen, mutta päteekö tämä myös COPD:ssa?

Hannu Puolijoki

Pitääkö virustautia sairastavalta lapselta hakea bakteremiaa?

Yksi tavallinen ongelma päivystysvastaanotolla on, pitääkö ilmeistä virustautia sairastavalta lapselta hakea myös mahdollista bakteerikomplikaatiota. Aihetta on lähestytty usealla tutkimusasetelmalla ja yleensä tulokset ovat viitanneet siihen, ettei rutiininomaisesta bakteeritaudin etsimisestä ole hyötyä, mikäli virustaudin diagnoosi on selvä ja lapsi on yli 3 kuukauden ikäinen. Bostonilaistutkijat selvittivät kysymystä laajan retrospektiivisesti kerätyn aineiston avulla.

Per Ashorn

Korkean veren triglyseriditason syntymekanismi tyypin 2 diabeteksessa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy 2-4-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Lisääntynyt riski ei selity pelkästään sepelvaltimotaudin klassisilla riskitekijöillä, kuten kohonneella veren kolesterolipitoisuudella. Myöskään diabeteksen kesto tai verensokeritaso eivät riitä selittämään lisääntynyttä riskiä. Tyypilliset rasva-aineenvaihduntahäiriöt diabeteksessa ovat korkea veren triglyseriditaso, häiriintynyt aterianjälkeinen rasva-aineenvaihdunta, lisääntynyt haitallisten, pienten LDL-hiukkasten pitoisuus ja pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus. Korkea triglyseridipitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että veren triglyseridipitoisuuden nousu yli tason 1,5-1,7 mmol/l edesauttaa myös edellä mainittujen muiden häiriöiden kehittymistä.

Raija Malmström

Mannaaniin sitoutuva lektiini: seerumipitoisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaikutus vastustuskykyyn

Mannaaniin sitoutuva lektiini (MBL) on maksan erittämä seerumin akuutin faasin proteiini. Sen perinnöllinen puutos on väestössä varsin yleinen ja liittyy lisääntyneeseen infektioherkkyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MBL-pitoisuuden iänmukainen vaihtelu ja puutoksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkittiin MBL-pitoisuuden vaihtelua infektion aikana sekä puutoksen merkitystä itsenäisenä infektioille altistavana tekijänä, ja liittyneenä muihin immunopuutostiloihin.

Janne Aittoniemi

Terveyskeskusten toiminta OYS:n vastuualueella: Lääkärivaje ja lääkärien väsyminen ongelmia

Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen terveyskeskusten johtaville lääkäreille loka- ja marraskuun 1998 aikana suoritettu postikysely osoitti, että 81 %:ssa alueen 478:sta terveyskeskuslääkärin virasta oli vakituinen viranhaltija. Kolmetoista prosenttia viroista oli täytetty tilapäisen työntekijän avulla, ja 6 %:ssa ei ollut tilapäistäkään työntekijää. Keskeisiä syitä virkojen täyttämättömyyteen olivat kuntien taloudelliset säästöt, minkä takia osaa viroista ei edes julistettu haettavaksi sekä se, että haettavaksi julistettuja virkoja ei kukaan ollut hakenut. Taloudellisten syiden vuoksi melko yleistä oli, että lääkäreiden lomien tai virkavapauksien ajaksi ei palkattu sijaisia.

Sirkka-Liisa Kivelä

Tietotekniikka terveydenhuollossa - lupauksia ja lupausten historiaa

Terveydenhuollon tietotekniikan kehittymistä suuntaavat sekä yleinen tekninen kehitys että terveydenhuollon tietoa tutkiva tieteenhaara, terveydenhuollon tiedonhallinta. Viime aikoina tietotekniikkaa on kehitetty terveydenhuollon rakennemuutoksen avuksi. Uudet alueelliseen yhteistyöhön tähtäävät toimintamallit tarvitsevat tuekseen uutta tietotekniikkaa turvatakseen riittävän nopean ja turvallisen tietojen siirtymisen. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoteknologian hyödyntämisstrategiaa toteuttavassa sosiaali- ja terveydenhuollon makropilotissa kehitetään uuden alueellisen yhteistyön malleja ja niitä tukevaa tekniikkaa. Tulevaisuudessa tietotekniikan merkitys kasvaa terveydenhuollossa etenkin kommunikaation ja laadunvarmistuksen työkaluna.

Jaakko Niinimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030