21102 osumaa

Ultrasound evaluation of the shoulder joint in arthritis

Olkapääkipu on tavallinen oire reumasairauksissa. Onko kivun takana olkapään tulehdusmuutokset vai jokin muu syy, ei selviä useinkaan ilman kuvantamistutkimuksia. Syvällä sijaitsevan olkanivelen ja sitä ympäröivien pehmytkudosten tilasta saadaan kliinisellä tutkimuksella ja röntgenkuvauksella (RTG) vain niukkaa tietoa. Ultraäänitutkimus (UÄ) ja magneettikuvaus (MK) ovat viimeisten 10 vuoden aikana tulleet käyttöön nivelten ja niitä ympäröivien pehmytkudosten kuvantamismenetelminä. MK on osoittautunut UÄ:tä luotettavammaksi, mutta sen hinta ja saatavuus ovat rajoittavia tekijöitä. Koska UÄ on halpa, nopea ja helposti vastaanotolla toteutettavissa, on sen asema nopeasti kasvanut kliinisessä työssä. UÄ:n ongelmana on löydösten vahva riippuvuus tutkimuksen suorittajan taidoista ja kokemuksesta sekä laitteen erotuskyvystä.

Eeva Alasaarela

Gentamicin treatment and headache in Meniere's disease

Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin 46 ihmistä/100 000 asukasta ja Uudellamaalla uusia tautitapauksia esiintyy vuosittain noin tuhat. Menieren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, joka koostuu kuulonalennuksesta, huimauksesta ja tinnituksesta. Kiertohuimauskohtauksiin lähes poikkeuksetta liittyy voimakas pahoinvointi ja kohtaus päättyy oksentamiseen. Kohtauksiin liittyy sairastuneen korvan kuulonaleneminen ja tinnitus sekä paineen tunnetta. Vuosien mittaan potilaalle tulee lähes jatkuva epävarmuuden tunne liikkeessä. Varsin yleisesti alkaa myös ilmetä sekunteja kestäviä Tumarkinin otoliittikriisejä, joissa potilas menettää äkillisesti tasapainonsa.

Susanna Eklund

Perusterveydenhuollon palvelujenkäyttömalli: Avoterveyspalvelujen kuvaaminen ja voimavarojen käyttötarpeen ennustaminen

1990-luvun alussa kuntien talous joutui syvenevään kriisiin verotulojen laskun ja työttömyyden vuoksi. Talouskriisi ja vuoden 1993 valtionosuusuudistus pakottivat kuntia pohtimaan eri hallintokuntien organisaatioiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Tämän vuoksi oli tärkeää analysoida myös terveydenhuollon palvelujen tarjontaa ja organisointitapoja.

Outi Elonheimo

Studies of the effects of some pharmacological interventions on myocardial ischaemia and ECG-based prognostic markers in coronary heart disease

Sydänlihasiskemia, heikon sykevaihtelun ja pidentyneen QT-ajan on todettu ennustavan lisääntynyttä mortaliteettia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy äkkikuoleman vaara, mutta ilmiön mekanismia ei tunneta. Väitöskirjan kolmessa osatyössä tutkittiin alkoholin kerta-annon vaikutusta sydänlihasiskemiaan, sykevaihteluun ja QT-aikaan sekä sen dispersioon sepelvaltimotautia sairastavilla. Tutkimuksessa todettiin kohtalaisen humalatilan (1,2-1,3 promille) pahentavan erityisesti oireetonta iskemiaa, kohottavan sykettä ja alentavan sen vaihtelua. Lisäksi alkoholi muutti sydämen autonomista säätelyä sympatikusaktiviteetin suuntaan ja pidensi QT- aikaa. Nämä muutokset voivat selittää runsaan alkoholinkäytön haitallisia vaikutuksia ja lisääntynyttä äkkikuolemariskiä sepelvaltimotaudissa.

Juhani Rossinen

Costs and benefits of photographic screening for diabetic retinopathy, quality of life and mortality of visually impaired diabetic persons

Suomessa diabetes on kansantauti. Potilaita on vähintään 150 000. Diabeettinen retinopatia on diabeteksen mikrovaskulaarinen komplikaatio, joka hoitamattomana voi johtaa osittaiseen tai täydelliseen näön menetykseen. Näkövammarekisteriin on ilmoitettu noin 1 100 diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaista. Näkövamma voidaan estää 60-70 %:lta potilaista riittävän varhain annetulla silmänpohjan laserhoidolla.

Hannu Pajunpää

Ryhmäkuntoutuksesta helpotusta multippeliskleroosia sairastavien virtsaamishäiriöihin

Säännöllinen liikeharjoittelu, ryhmän tuki ja ohjaus sekä neuvonta auttavat merkittävästi virtsaamisvaivoista kärsiviä multippeliskleroosia sairastavia. Tämä kävi ilmi MS-liiton Pirkanmaan avopalvelukeskuksessa keväällä 1998 toteutetusta Apua arkeen -ryhmäkuntoutuskokeilusta. Tavoitteena oli löytää arkea helpottavia ratkaisuja virtsaamishäiriöistä kärsiville potilaille. Kaikilla mukanaolijoilla oli joko virtsan varastoinnin ongelmia, virtsarakon tyhjentämisvaikeuksia tai edellisten yhdistelmä. Ryhmässä ei ollut mukana vaikeavammaisia.

Tuula Haukka-Wacklin, Pirkko-Leena Oja, Hanna Tainio

Simulaatiopeli avuksi hoitoketjujen kehittämiseen

Vantaan terveyskeskuksessa testattiin hoitoketjujen toimivuutta simulaatiopelin avulla. Esimerkkitapausten käsittelyyn osallistuivat kaikki ne työntekijät, jotka olivat olleet mukana todellisessakin hoitotapahtumassa. Simulaatiopelin tuloksena nousi esiin monia työn järjestelyjen ja menetelmien kehittämisideoita, joihin ei ollut aikaisemmin osattu kiinnittää huomiota. Lähes kaikki peliin osallistuneet pitivät menetelmää hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

Heini Ikävalko, Mari Ventä

Internetin tietopalvelujen laadunarviointi

Terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa voi kuka tahansa julkistaa Internetissä, jossa informaatiotaan tarjoavien joukko vaihtelee kaupallisista yrityksistä julkishallintoon ja korkeakouluista lääkäriyhdistyksiin ja edelleen yksittäisiin henkilöihin saakka. Monet Internetistä löytyvät lääketieteen tietopalvelut ovat asiantuntevia ja päteviä, mutta toisaalta osa tarjolla olevasta informaatiosta on epätarkkaa, harhaanjohtavaa tai suorastaan virheellistä. Lisäksi informaation loppukäyttäjää saattavat hämätä www:lle ominaiset hyperlinkit, joiden asettaminen joissakin tietopalveluissa on toteutettu varsin kyseenalaiselle tavalla.

Kalle Romanov

Kuopion A. I. Virtanen -instituutti panostaa bioteknologiaan ja neurotieteisiin

Kuopion yliopiston yhteydessä toimiva A. I. Virtanen -instituutti on laajentamassa toimintaansa uusien tilojen valmistumisen myötä. Instituutti saa mm. kaksi korkeimman turvaluokituksen viruslaboratoriota. Omassa tutkijakoulussa on tällä hetkellä 65 tohtoriksi koulutettavaa. Instituutissa uskotaan, että alkamassa oleva biotekniikan vallankumous tulee jopa ylittämään elektroniikan vallankumouksen.

Tuomo Saarikko

Voittaako kasvisruokavalio runsaasti kasviksia sisältävän sekaruokavalion?

Kasvisruokavalion noudattaminen oli varsin harvinaista suomalaisen Finravinto 1997 -tutkimuksen aikuisväestöllä. Yleisintä se oli pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetuilla naisilla. Vegetarismi tuntui liittyvän miesten ja naisten elämään eri lailla: miehet olivat kasvisruokailijoita lähinnä terveydellisistä syistä ja naiset puolestaan karttoivat lihatuotteita ehkä pikemminkin eettisistä syistä. Terveysmittareista painoindeksi oli vegetaristeilla lähempänä suosituksia kuin sekaruoan syöjillä. Vegetaristien keskimääräinen ravintoaineiden saanti oli ravitsemussuositusten mukaista lukuun ottamatta D-vitamiinia, jonka saanti jäi alle suosituksen. Runsaasti kasviksia sisältävästä sekaruokavaliosta sai jokseenkin samat määrät vitamiineja ja kivennäisaineita kuin vegetaristisesta ruokavaliosta. Vegetaristien hyvinvointiin liittyvät kasvisruoan lisäksi monet muut myönteiset elämäntavat, ja onkin vaikea erotella ruokavalion todellista merkitystä heidän terveydentilalleen.

Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Kaartinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030