Tupakointiin kannattaa puuttua terveydenhuollossa

Tupakka on sairauksien tärkeimpiä syitä. Silti suomalaisista miehistä lähes joka kolmas ja naisista joka viides tupakoi. Tuore ruotsalainen arviointiraportti osoittaa, että tupakoitsijoille terveydenhuollon käyntien yhteydessä annettavat kehotukset ja neuvonta eivät ole pelkkää terveysterroria, vaan vaikuttava menetelmä, jota tulisi käyttää nykyistä enemmän. Nikotiinikorvausvalmisteilla voidaan tukea runsaasti polttavien ja lopettamiseen motivoituneiden tupakoitsijoiden vieroitusta. Muut raportissa tarkastellut vieroitusmenetelmät ovat joko tehottomia, haitallisia tai niiden vaikutuksista ei ole riittävää näyttöä.

Kristian Lampe

Suomalaisten mielikuvat syövästä ja syöpäpotilaista

Syöpä on suomalaisten mielikuvissa salakavala, nopeasti leviävä, arvaamaton ja kivuliaasti tappava hivutustauti. Mielikuvia syövästä ja syöpäpotilaista selvitettiin Syöpäpotilaat ry:n asennekampanjaa varten. Lähes 2 000:n eri ikäisen suomalaisen otokselle tehdyssä kyselyssä kielteiset ja pelottavat mielikuvat tulivat esiin varsinkin avovastauksissa, joissa vastaajat kuvailivat näkemyksiään omin sanoin. Parantuminen, syövän perhesuhteita tiivistävä vaikutus ja arvojen muuttuminen taas tulivat ilmi, kun vastattiin asenneväittämiin. Syöpä-sanaa käytettiin vertauskuvallisesti yhteiskunnan tai yhteisön pahasta, tunkeilevasta, irtipääsemättömästä ilmiöstä tai ihmisestä. Syöpä-sanaa oli vaikea korvata myönteisemmillä ilmaisuilla. Syövän mystiikan hälventämiseksi terveydenhuollossa kannattaa korostaa viimeaikaista myönteistä kehitystä esimerkiksi kivun hoidossa ja ennusteen paranemisessa ja ehkä hyödyntää esimerkkejä hyvin toipuvista syöpäpotilaista.

Arja R. Aro, Niklas Nyberg, Riitta Siikaranta, Pia Ullberg

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa olevista lääkäreistä vain noin 60 % aikoo todella suorittaa jatkotutkintonsa, pääteltiin selvityksessä, joka on tehty Oulun yliopistossa yleislääketieteen jatkotutkintoa suorittavista lääkäreistä. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen rekisteröityneistä 217 lääkäristä joka kymmenes oli vaihtanut jatkokoulutusohjelmaa ja 13 % ei ollut ilmoittanut yliopistolle ajan tasalla olevaa osoitettaan. Postitse tehtyyn kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa piti todennäköisenä, että suorittaa yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon. Erikoistuvien suurimpia ongelmia olivat ohjaajien puute ja vaikeus saada sairaalapalvelua suoritetuksi. Vain 45 %:lla vastaajista oli ohjaaja. Erikoistuvat toivovat enemmän yhteistyötä yliopiston opettajien ja ohjaajien kanssa mm. sähköpostin, alueellisten neuvottelujen, teoreettisen jatkokoulutuksen ja etäopetuksen avulla.

Sirkka-Liisa Kivelä, Heikki Luukinen, Keijo Koski

Selvitysmiesten toimenpide-ehdotuksista miljoonapiirien kehittämisohjelmiin

Terveydenhuollossa yli kaksi vuotta sitten aloitettu laaja valtakunnallinen kehittämishanke etenee alueellisissa yhteistyöryhmissä miljoonapiireissä. Valmisteltavina olevat alueelliset kehittämisohjelmat pohjautuvat neljän selvitysmiehen näkemyksiin ja toimenpide-ehdotuksiin terveydenhuollon toimivuuden ja asiakkaan aseman parantamiseksi. Pisimmällä työssä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Pohjois-Pohjanmaalla keskitytään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön sekä päällekkäisyyksien purkuun, Pirkanmaalla sopimusohjaukseen ja laadunhallintaan. Päijät-Hämeessä korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö.

Kirsti Heikkilä, Heikki Paavilainen

Turun PET-keskus palvelee koko Suomea Toistaiseksi kapasiteetti on riittänyt, sanoo johtaja Juhani Knuuti

Japanissa suuryritysten tärkeille johtajille tarjottiin mahdollisuus koko kehon kuvaukseen positroniemissiotomografia-laitteella, PET-kameralla. Muutamalta löytyi vielä oireeton syöpä. Firma saattoi vetää johtopäätökset. Onko tämä tulevaisuutta Suomessakin - riskienhallintaa lääketiede apuna?

Ulla Järvi

Sairaalan tehokkuutta määrittävät lääkärien osuus ja erikoistuminen

Mitä suurempi osa sairaalan työvoimasta on lääkäreitä, sitä kustannustehokkaammin sairaala toimii. Tehokkuutta lisää myös sairaalan erikoistuminen. Sen sijaan pyrkimys tuottaa kaikille kaikkea johtaa tehottomuuteen. Stakesin tutkija, DI Miika Linna on väitöskirjassaan mitannut sairaaloiden tehokkuuseroja ja etsinyt niiden syitä. Lisäksi Linna tutki tuottavuuden kehitystä kriittisinä vuosina 1988-1994.

Suvi Sariola

http://www.stakes.fi/thty/benchm Opitaan parhaimmilta

Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteinen benchmarking-projekti Stakesin Internet-sivuilla on avain suomalaisten sairaaloiden tuottavuuden vertailuun. Projektin tavoitteena on mitata sairaaloiden tuottavuutta potilasryhmäkohtaisesti ja etsiä tuottavuuserojen syitä.

Suvi Sariola

Naisten virtsankarkailun yleisyys ja hoitomahdollisuudet

Virtsankarkailu on yksi masentavimmista elämänlaatua huonontavista oireista. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyssä kyselytutkimuksessa joka viides 25-60-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä häiritsevästä virtsankarkailusta. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenen alusta lähtien käytetty fysioterapiaa inkontinenssin hoidossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat konservatiivisen hoidon useimmiten vähentävän selvästi virtsankarkailua ja lievissä tapauksissa parantavan oireen kokonaan. Leikkausta on käytetty primaarihoitona vain vaikea-asteiseen ponnistusinkontinenssiin. Lisäksi leikkaukseen on ryhdytty, jos konservatiiviset menetelmät eivät ole johtaneet riittävän hyvään tulokseen.

Seppo Hulkko, Risto Pohjola, Tapio Ranta

Lonkkamurtumapotilaiden hoidonporrastuksen muutokset - tutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1982-1983 ja 1992-1993

Poistoilmoitusrekisteristä haettiin tiedot Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuista lonkkamurtumapotilaista kaksivuotiskausilta 1982-1983 (n = 317) ja 1992-1993 (n = 351). Potilaiden keski-ikä oli noussut em. välillä 75 vuodesta 78 vuoteen. Traumatologian osaston hoitoajan pituuden mediaani oli lyhentynyt 18:sta viiteen vuorokauteen. Osastolta suoraan kotiin päässeiden potilaiden osuus oli vähentynyt 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kotoa hoitoon tulleita potilaita oli 217 (68 %) edellisenä ja 198 (56 %) jälkimmäisenä tarkasteluajankohtana. Heistä pääsi traumatologian osastolta suoraan kotiin vastaavasti 31 % ja 13 %. Terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon siirrettyjen osuus kasvoi 55 %:sta 79 %:iin.

Pertti Karppi, Tiina M. Huusko, Veikko Avikainen, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Talven 1998-99 influenssa A -virus pystyi väistämään rokotussuojan odotettua useammin

Influenssarokotuksen antama suoja influenssa A -viruksia vastaan Jääkäriprikaatissa Sodankylässä talvella 1999 oli odotettua huonompi, kun otetaan huomioon, että rokotevirus vastasi antigeenisesti verraten hyvin epideemisiä viruksia ja että rokotusten vasta-ainevaste oli hyvä. On mahdollista, että nykyiset kriteerit influenssarokotteiden viruskantoja päivitettäessä eivät ole aina riittäviä.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Anja Villberg, Salla Saijets, Timo Rostila, Risto Visakorpi