21102 osumaa

Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin sairaanhoitopiirien yhdistämisestä: Jälkeenpäin monet ihmettelevät, miksei tätä tehty jo aiemmin

- Uskon tämän olevan uudistuksen, jota kaikki ovat odottaneet. Muutoksena se ei sittenkään ole kovin vaikea. Jälkeenpäin moni tulee ihmettelemään, miksei sitä tehty jo aiemmin, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien yhdistämisestä.

Tuomo Saarikko

Heikentyykö sairaalahenkilöstön hyvinvointi? Sairauspoissaolojen seurantatutkimus 1996-1998

Sairaalaympäristössä on tehokkuusvaatimus muuttanut työskentelytapoja rajusti kuluvalla vuosikymmenellä. Kuormituksen lisääntymisestä ovat kärsineet varsinkin ikääntyvät työntekijät, jotka ovat joutuneet yhä useammin pitkille sairauslomille. Kahdessa sairaanhoitopiirissä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen avulla sairaalahenkilöstön sairauspoissaoloja kolmen vuoden ajalta. Yli kolmen päivän sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikissa tutkituissa ammattiryhmissä. Lääkäreiden sairauspoissaoloissa tapahtui suhteellisesti suurin lisäys, vaikka eniten poissaoloja oli edelleen sairaala-apulaisilla. Sairaalahenkilöstön hyvinvoinnissa näyttäisi viime vuosina tapahtuneen kielteisiä muutoksia, joita ei voida selittää yksinomaan ikääntymisellä.

Mika Kivimäki, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jussi Vahtera, Juha Kinnunen, Marko Elovainio

Astman ja astmalääkityksen vaikutus autonomisen hermoston toimintaan

Autonominen hermosto vaikuttaa astman patogeneesiin monin tavoin. Erityisesti parasympaattisen tonuksen voimistumisen on katsottu liittyvän astman pahenemisvaiheisiin. Hyvässä hoitotasapainossa olevassa lasten astmassa ei kuitenkaan ole todettu lisääntynyttä parasympaattisen hermoston reaktiivisuutta. Sen sijaan aikuisilla todettu lisääntynyt parasympaattinen reaktiivisuus saattaa liittyä pidemmälle edenneeseen tautiin. Pitkäaikaisenkaan beeta2-agonistilääkityksen aikana lääkkeen hengitysteitä laajentavalle vaikutukselle ei kehity toleranssia, mutta jo lyhytaikaisen hoidon on todettu lisäävän hengitysteiden reaktiivisuutta monille ärsykkeille. Käsitykset beeta2-agonistihoidon yhteydestä astmakuolemiin ovat ristiriitaisia. Parempi hoitotasapaino saavutetaan astmassa, kun tarvittaessa otettavaan beeta2-agonistilääkitykseen yhdistetään pitkäaikainen inhaloitu glukokortikoidihoito. Tässä katsauksessa käsitellään autonomisen hermoston osuutta astman patogeneesissä. Lisäksi pohditaan beeta2-agonisti-, antikolinergi- ja glukokortikoidilääkityksien sekä hengitysteissä kytevän tulehduksen vaikutuksia autonomisen hermoston säätelyyn.

Tuomas Jartti

Lapset lääkkeiden käyttäjinä

Lasten lääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa nopeasti. Joka päivä noin 170 000 alle 15-vuotiasta suomalaislasta ottaa jotain lääkärin määräämää lääkettä. Yleisimmin lapsille määrätään mikrobi-, astma- ja allergialääkkeitä. Lisäksi vanhemmat lääkitsevät itse lapsiaan vitamiineilla, kipu- ja kuume- ja yskänlääkkeillä sekä paikallisesti käytettävillä allergialääkkeillä. Suomalaisissa lapsiperheissä lääkkeet eivät ole niin merkittävässä asemassa lasten pienten ja tilapäisten vaivojen hoidossa kuin amerikkalaisissa ja eteläeurooppalaisissa perheissä. Käytännön ongelmat lasten lääkityksessä kotona ovat yleisiä ja liittyvät usein lääkkeen makuun, lääkemuotoon, annosteluaikatauluun, mahdollisiin haittavaikutuksiin sekä vanhempien asenteisiin lääkehoitoa kohtaan.

Riitta Ahonen, Kati Sepponen

Leikkauksen aikana annettujen tulehduskipulääkkeiden haitat lapsilla

Tulehduskipulääkkeitä käytetään lapsilla leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa alkuun ennakoivasti ja säännöllisesti. Ensimmäinen annos kipulääkettä annetaan jo ennen leikkausta. Terveille lapsille tulehduskipulääkkeet eivät lyhytaikaisessa käytössä aiheuta haittavaikutuksia tai muita ongelmia. Niiden vuotoaikaa pidentävä vaikutus on kuitenkin muistettava. Mikäli lapsella on viitettä veren hyytymisjärjestelmän häiriöstä tai mikäli leikkauksen luonteen vuoksi on odotettavissa runsasta vuotoa, on parasta olla antamatta tulehduskipulääkkeitä ennakoivasti. Koska tulehduskipulääkkeet vähentävät munuaisten verenkiertoa esimerkiksi hypovolemiassa, leikatun, ripuloivan tai kuumeilevan lapsen riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava ennen lääkkeen antoa.

Elina Nikanne, Hannu Kokki

Osteoporoosin diagnostiikka

Osteoporoosin diagnostiikka perustuu luuntiheysmittauksiin, joille WHO:n asiantuntijaryhmä on määritellyt raja-arvot. Mittaukseen on syytä ryhtyä kliinisen epäilyn tai erityisten riskitekijöiden perusteella. Sen sijaan suuntaamattomia seulontatutkimuksia ei pidetä järkevinä. Uudet luun ultraäänitutkimusmenetelmät eivät toistaiseksi sovellu diagnoosin pohjaksi, mutta joissain tapauksissa ultraäänitutkimustulos voi antaa aiheen luuntiheysmittauksiin. Hoitopäätösten tulee aina perustua tiheysmittauksin varmistettuun diagnoosiin. On kuitenkin punnittava myös potilaan ikä, sairaudet ja muut riskitekijät, ennen kuin kalliiseen lääkehoitoon ryhdytään.

Heikki Kröger

Alaraajan luiden rasitusvammat

Luun rasitusvamma alaraajassa on pitkäaikainen ja liikkumista rajoittava vaiva, joka esiintyy enimmäkseen varusmiehillä, urheilijoilla ja kuntoilijoilla. Luun rasitusvamma paikantuu usein lajista ja rasituksen asteesta riippuen samaan kohtaan alaraajassa. Rasitusvamma aiheutuu toistuvasta, liian pitkäkestoisesta ja kovasta mekaanisesta kuormituksesta. Naisilla syömis- ja kuukautishäiriöt altistavat rasitusvammoille. Tämä on todettu erityisesti voimistelijoilla ja balettitanssijoilla. Miesten rasitusvammat ovat useimmiten jalkaterän ja säären alueella. Rasitusvammojen hoidossa on usein ongelmana viivästynyt diagnoosi, koska oireet alkavat usein vähitellen ja ratkaiseviin kuvantamistutkimuksiin ryhdytään monasti vasta kuukausien kuluttua rasituksesta. Alaraajan luiden rasitusvammoja hoidetaan kuormituksen vähentämisellä, vammautuneen alueen immobilisaatiolla ja leikkaushoidolla.

Ilkka Tulikoura

Lyhyesti: Antroposofia tai atopia

Atooppisten tautien lisääntymistä on selitetty varhaislapsuuden infektioiden tai muun mikrobialtistuksen vähenemisellä. Viimeisin tätä selitystä tukeva tutkimustulos saadaan Tukholmasta, jossa Steiner-koulua käyviä lapsia on verrattu tavallisen koulun oppilaisiin. Antroposofisen ideologian mukaisesti Steiner-lapset saavat muihin verrattuna harvemmin antibiootteja tai rokotteita ja syövät useammin hapatettuja eli laktobasilleja sisältäviä ruokia. Oirein ja laboratoriotestein mitattuna ato-piaa oli 24 %:lla Steiner-koululaisista ja 34 %:lla tavallisen koulun oppilaista. Ehkäpä elämäntapa vaikuttaa, jollei sitten ideologia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Näyttötietoa keuhkoemboliasta

Amerikkalais-eurooppalaisesta rekisteristä on saatu kovaa dataa keuhkoemboliasta (2 454 potilasta). Kuolevuus kolmessa kuukaudessa oli 15 %. Kuolemanvaaraa lisäsivät yli 70 vuoden ikä (1,60-kertainen riski nuorempiin nähden), syöpä (riski 2,3-kertainen), COPD (1,8), systolinen hypertonia (2,9), takypnea (2,0) sekä sydämen oikean kammion liikehäiriö kaikukuvauslöydöksenä (2,0). Rekisteridatan puutteista huolimatta tiedot hyödyttänevät kliinikkoa. Esimerkiksi kardiografiassa todettava oikean kammion toimintahäiriö voi auttaa diagnostista ja prognostista arviointia. Keuhkoembolia on selvästikin edelleen paha sairaus.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030