Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi kaksi miljoonaa tutkimukseen

Säätiö jakoi tänä vuonna apurahoja 208 tutkijalle.

Hertta Vierula

Duodecim palkitsi syövänehkäisyn pioneerin ja terveysviestijän

Konrad ReijoWaara -palkinto myönnettiin kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklinille ja tiedottajapalkinto filosofian tohtori Ulla Järvelle.

Tuomas Keränen

Kuulovian yhteys kognition heikentymiseen

Ikäkuulo on yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen.

Päivi Yli-Pohja, Kati Pajo

Kollegan harvinainen aivosairaus

Gliomatosis cerebri (GC) on harvinainen pahanlaatuisen gliooman muoto, joka vaurioittaa vähintään kolmea eri aivolohkoa. Taudin erotusdiagnostiikka on vaikeaa, ja sairaus jää usein alkuun tunnistamatta. Ennuste on huono: mediaani elinikä diagnoosin jälkeen on vain 9 kuukautta. Kuvaamme tässä, yhdessä potilaan kanssa, miten nuori kollega eli sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta.

Elina Penttilä, Ritva Vanninen, Leena Voutilainen, Tuomas Rauramaa, Arto Immonen, Anne-Mari Kantanen

Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat?

LÄHTÖKOHDAT Yli 300 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota käyttää vapaaehtoista vaaratapahtumien HaiPro-raportointijärjestelmää. Ilmoituksia on tehty yli miljoona.

Auvo Rauhala, Marina Kinnunen, Anssi Kuosmanen, Mari Liukka, Karolina Olin, Merja Sahlström, Risto P. Roine

Erikoislääkärikoulutus uudistuu – miten ja miksi?

Erikoisalani.fi:ssä on uusi video, joka tarjoaa tietoa valintamenettelyn uudistuksesta ­pähkinänkuoressa.

Sari Kosonen

Uuden valtuuskunnan voimasuhteet

Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen ja Työterveyslääkärien -vaalirengas sai uuteen valtuuskuntaan eniten paikkoja.

Pauliina Pohjala

Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Mikä ennustaa biologisen astmalääkkeen tehoa?

Suomessa on jo useita biologisia lääkkeitä vaikean astman hoitoon. Mepolitsumabi, reslitsumabi ja benralitsumabi ovat IL-5:n estäjiä ja omalitsumabi on anti-IgE-lääke. Kaikki ovat tarkoitettu erittäin vaikeaan astmaan. Potilasvalinta ei kuitenkaan ole helppoa.

Heikki Ekroos