Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata

Arpityriä leikataan joko avotekniikalla tai tähystyskirurgisesti, ja molemmissa tapauksissa käytetään lähes aina synteettistä verkkoa tukemaan plastiaa. Näissä leikkauksissa haavainfektiot ovat yleisiä (1–26 %) huolimatta antibioottiprofylaksiasta. Usein potilaalla on lukuisia haavainfektion riskitekijöitä, kuten iho-ongelmia tyrässä, ylipainoa ja perussairauksia (esim. keuhkoahtauma tai diabetes). Leikkaustekniikkaan voi myös liittyä lisääntynyt infektioriski (suolivauriot, verenvuoto, pitkä leikkausaika). Pitääkö siis vatsanpeitteiden arpityriä, jotka eivät ole kureutuneet, leikata vai seurata?

Hannu Paajanen

Vaikean astmakohtauksen saaneiden potilaiden analyysi

Astman hoidon tarkoitus on estää pahenemisvaiheita. Osalla potilaista astma pahenee ja johtaa akuuttiin astmakohtaukseen. Osa astmoista vaikeutuu nopeasti, mutta osa ei. Vastaavasti osa reagoi hoitoon todella nopeasti ja osa hitaasti. Japanilaiset selvittivät akuutin, vaikean, lähes kohtalokkaan astmakohtauksen saaneiden potilaiden ominaisuuksia.

Heikki Ekroos

Pitäisikö karboplatiinista luopua seminooman liitännäishoidossa?

Kivessyövän tavallisin ilmenemismuoto on paikallinen seminooma (ST I), ja syöpä leviää ensin retroperitoneaalisiin imusolmukkeisiin. Seminooma on sädeherkkä tauti, ja liitännäishoitona käytettiin pitkään leikkauksenjälkeistä para-aortaalitilan sädehoitoa. Sädehoidon jälkeen tauti uusii vain 4 %:lla hoidetuista. Hoidon aiheuttamat pitkäaikaishaitat eli toisen syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyt riski johti siihen, että sädehoidon käytöstä on pyritty eroon.

Sirkku Jyrkkiö

Sikiön altistuminen ilmansaasteille vaurioittaa aivoja

Ilmansaasteet aiheuttavat aivoihin kroonisen tulehdusreaktion ja aktivoivat mikrogliaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sikiöaikainen altistuminen ilmansaasteille heikentää lapsen älyllistä suorituskykyä ja altistaa käytöshäiriöille. Nyt julkaistu tutkimus pyrki selvittämään, miten ilmansaasteet vaikuttavat aivoihin.

Tero Taiminen

in memoriam: Antero Muittari 12.8.1933–14.2.2018

Antero Muittari syntyi 12.8.1933 maanviljelijäperheeseen. Oman sanontansa mukaan hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa "Saarijärven salomailla". Hän valmistui Helsingissä lääkäriksi 1959 ja keuhkosairauksien erikoislääkäriksi 1966. Antero väitteli astmasta 1969, täydensi opintojaan Lontoossa ja sai keuhkosairauksien dosentuurin 1970 ja professorin pätevyys todettiin Helsingissä 1980.

Paula Hahtola, Liisa Kellomäki, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen

in memoriam: Frej Stenbäck 11.4.1941–30.1.2018

Professori Frej Stenbäck kuoli 76-vuotiaana 30.1.2018 Turussa. Hän syntyi 11.4.1941 Vöyrissä pappissukuun, kirjoitti ylioppilaaksi Gamlakarleby Svenska Samlyceumista 1959 ja aloitti lääketieteen opinnot Oulun yliopistossa 1960. Innostus patologiaan virisi heti kandintutkinnon jälkeen. Väitöskirjan aihe, kokeellinen ihosyöpä hiirellä, oli uusi ja merkittävä ja antoi leimansa hänen myöhemmälle tutkijauralleen. Tutkimus Oulussa oli pioneerityötä. Frej Stenbäckin väitöskirja oli 1970 patologian laitoksen ensimmäinen. Tavoite kansainvälisestä tutkijaurasta oli kirkas: vain päiviä väitöksen jälkeen hän lähti Yhdysvaltoihin Omahaan neljäksi vuodeksi.

Markus Mäkinen, Riitta Herva, Atte Kyllönen

Lääkäritalon remontti on alkamassa

Lääkäritalo peruskorjataan lähivuosina. Ensimmäisenä remonttiin menevät seitsemännen kerroksen toimistotilat.

Sari Kosonen

Asialleen ­omistautunut

Marskin luottokirurgi – Simo Brofeldt 1892–1942.

Vappu Taipale

Sisällissodan Tampereesta ­ lääkärien silmin

Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918.

Pertti Saloheimo

Sisällissodassa tappoivat aseet, nälkä ja taudit

Sisällissodassa 1918 molemmat osapuolet joutuivat enemmän tai vähemmän improvisoimaan taisteluissa haavoittuneiden hoidon. Sodan jälkeen vankileireillä kuoli enemmän kuin taisteluissa kaatui.