Oulun lääkärivaje kärjistyi

– Oulun kaupungilla on huono maine työn­antajana, piiriylilääkäri Timo Tuovinen sanoo.

Minna Pihlava

Tyytyväisyys e-reseptiin voi riippua potilastietojärjestelmästä

E-reseptiin liittyvät ongelmat eivät ole vähentyneet. Tällainen tuntuma on terveyskeskuslääkäri Arto Virtasella. Virtanen on myös Lääkäriliiton varapuheenjohtaja.

Hertta Vierula

Poppamiehet paikkaavat lääkäripulaa Nepalissa

Suomalaiset vievät Nepaliin mielenterveyden hoidon osaamista ja ottavat opiksi itsekin.

Hertta Vierula

Odottamalla laatu ei parane

Soten odottelu hyydyttää ­terveydenhuollon laatutyötä. Pitäisi olla toisinpäin, sanoo ­Labqualityn Mia Lindström.

Pekka Nykänen

Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Ensimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempana on ajan trendi. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan (1) lapsia halutaan nykyisin suunnitella aikaisintaan sitten, kun opinnot on hoidettu alta, muutama työvuosi on takana ja parisuhteeseen on saatu vakautta. Lasta siis suunnitellaan "valmiiseen elämään". Toisaalta monelle keskeinen lasten saamisen este on sopivan kumppanin puuttuminen. Perhebarometrin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tunnu ajankohtaiselta (1).

Viveca Söderström-Anttila

Miten suhtautua uskomusdiagnooseihin?

Harri Hemilä nosti Lääkärilehdessä 9/2018 Keskustelua-palstalla tärkeän kysymyksen esille pohtiessaan, miten uskomushoidon käsite määritellään (1) Lääkäriliiton julkaisemassa suosituksessa (2). Hän myös otti kantaa uskomushoito-termiin. Liiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus vastasi samassa yhteydessä todeten, että suosituksen tarkoituksena on haastaa lääkäreitä välttämään sellaisia hoitomuotoja, joilla edes teoriassa ei voisi olla lääketieteellistä vaikutusta (3).

Tamara Tuuminen

Toiminnallinen häiriö ei ole uskomusdiagnoosi

Lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen kommentoi (1) Lääkärilehdessä käytävää uskomushoito-termiin liittyvää keskustelua (2,3). Hän laajensi keskustelua diagnostiikkaan ja arvioi, että nykyisin käytettävä toiminnallisen häiriön diagnoosi on uskomusdiagnoosi, koska sitä käytettäessä "diagnoosi ja oireiden tulkinta nojaa uskomuksiin eikä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen". Tuuminen on kuitenkin ymmärtänyt toiminnallisen häiriön käsitteen väärin ja samaistaa sen virheellisesti psykiatrisiin somatisaatiodiagnooseihin, kuten konversiohäiriöön.

Risto Vataja

Tulevaisuuden geenitesti on dynaaminen

On iloista, että haastattelu (1) käynnisti keskustelun – kiitos kollegoille kynään tarttumisesta (2). "Riski" on vaikea käsite, kuten kaikki toteamme. Riskiajatteluun perustuva väestöseulonta sitävastoin perustuu selkeisiin tavoitteisiin: testin on oltava riittävän sensitiivinen ja spesifinen, jottei väärien tulosten jatkoselvittelystä tule suuria kustannuksia; on oltava harmittomia keinoja puuttua riskiin; ja keinojen on oltava tehokkaampia kohdennettuina kuin koko väestöön suunnattuina.

Juha Kere

Vanhuudenheikkous on suomeksi vanhuudenheikkous

Vanhuuteen liittyy usein toimintojen hidastuminen, fyysisen aktiivisuuden väheneminen, voimien heikkeneminen ja uupumistaipumus. Itsenäinen pärjääminen huononee ja avun tarve lisääntyy. Englanninkielisessä kirjallisuudessa ilmiötä kuvataan sanalla "frailty".

Matti Reinikainen

Jätetäänkö sitten myös verenpaine mittaamatta?

Professori Juha Keren haastattelussa Lääkärilehdessä 10/2018 (1) käsiteltiin genomitutkimuksen kasvavia soveltamismahdollisuuksia. Kuten lähes kaikkiin lääketieteen uudenlaisiin lähestymistapoihin, genomitutkimuksenkin sovelluksiin liittyy ylimitoitettuja odotuksia ja liioiteltuja uhkakuvia. Toisin kuin Kere haastattelussa toteaa, genomitiedon rutiinikäytöllä muiden tekijöiden rinnalla kansantautien ehkäisyssä tulee olemaan asemansa väestön terveyden edistämisessä.

Samuli Ripatti, Helena Kääriäinen, Markus Perola, Veikko Salomaa, Elisabeth Widén