20892 osumaa

Interferoni maksasyövän synnyn estäjänä

Hepatosellulaarisen karsinooman etiologisina tekijöinä pidetään hepatiitti B- ja hepatiitti C -virusinfektioita, altistumista aflatoksiinille ja kirroosia. Latenssiaika hepatiitti C -virusinfektion saamisesta (usein verensiirto) kirroosin ja lopulta karsinooman kehittymiseen on noin kaksikymmentä vuotta. Alfa-interferonilla on saatu suotuisia vasteita hepatiitti C -viruksen aiheuttaman kroonisen hepatiitin hoidossa. Niinpä japanilaiset tutkijat päättivät satunnaistaa 90 C-hepatiittiviruksen aiheuttamaa kroonista aktiivista hepatiittia ja siihen liittyvää kirroosia sairastavaa potilasta saamaan joko alfa-interferonia 6 MU kolmesti viikossa 12-24 viikon ajan tai oireenmukaiseen hoitoon.

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa

Uuden vuoden ilotulitusräjähteiden aiheuttamat silmätapaturmat

Uuden vuoden vastaanottoon liittyvä iloinen rakettien pauke voi merkitä joillekin myös suurta murhetta. Vuosittain sattuu valitettavan paljon ilotulitusräjähteiden aiheuttamia tapaturmia. Viime vuodenvaihteessa kiinnitettiin mm. television ja lehtien välityksellä varsin tarmokkaasti suuren yleisön huomiota näiden räjähteiden aiheuttamiin silmätapaturmiin. Ottaen huomioon tämän tiedotuksen halusimme tarkistaa, miten paljon viime vuodenvaihteessa sattui ilotulitusräjähteiden aiheuttamia silmätapaturmia.

Sirkka-Liisa Rudanko, Klas Winell

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030