On mastsoluista sentään hyötyäkin

Mast- eli syöttösolut eivät olekaan histamiinilla ladattuja kiusantekijöitä, vaan niillä näyttää olevan tärkeä rooli ainakin enterobakteerien aiheuttamien infektioiden torjunnassa. Mastsolujen toiminnan suhteen vajavainen hiirikanta ei kykene vastustamaan intraperitoneaalisen infektion leviämistä septiseksi. Hiiret kuolevat bakteeriannoksiin, joista normaalit geenitaustaltaan samanlaiset hiiret eivät ole moksiskaan. Mastsolujen merkitys voidaan vielä varmistaa palauttamalla hiirten vastustuskyky ennalleen mastsolujen siirrolla.

Matti Viljanen

Kolmoishoitoa HIV- infektioon

HI-viruksen lisääntymiskierron eri vaiheita voidaan estää tai häiritä eri lääkkeillä. Yhden lääkkeen vaikutus on osoittautunut heikoksi ja lyhytkestoiseksi. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa hoitoon käytettiin eri yhdistelminä kolmea lääkettä: sakvinaviiri (Invirase, Roche), tsidovudiini (Retrovir, Glaxo-Wellcome) ja tsalsitabiini (Hivid, Roche). Tehokkaimmaksi osoittautui kaikkien kolmen lääkkeen antaminen yhtä aikaa. Vaikka kolmoishoidonkin vaikutus oli ohimenevä, pysyivät CD4+-solutasot sen aikana pidempään parantuneina kuin kahden lääkkeen yhdistelmillä hoidettaessa. Kolmoishoito vähensi myös selvästi tehokkaimmin HI-viruksen määrää potilaiden plasmassa. Potilaat sietivät 24 kuukauden mittaista hoitoa erittäin hyvin ja keskeyttämisiä tapahtui vain aniharvoin.

Matti Viljanen

Sairaalaerikoislääkärien stressaantuminen Britanniassa

Nuorten päivystävien lääkärien viihtymisestä työssä on tehty jonkin verran tutkimuksia, mutta sairaaloiden erikoislääkäreistä tiedot ovat puutteellisia. Tällaisen tiedon tarve on ilmeinen, mm. siksi, että lääkärien itsemurhariski on noin kaksinkertainen muun väestön riskiin nähden. Asialla on merkitystä myös potilasturvallisuuden kannalta.

Robert Paul

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannukset Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1981-1990

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannuksia Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1980-luvulla selvitettiin mammografiaseulonnan kustannustehokkuuden arvioinnin pohjaksi. Vuodeosastohoitoa käytettiin vähiten Tampereella ja eniten Helsingissä. Poliklinikkahoitoa käytettiin Turussa vähemmän kuin Tampereella. Kokonaiskustannukset olivat Tampereella edullisemmat kuin Turussa. Paikkakuntien välisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät, kuten hoidon tarve, hoitokäytännöt, hoitoonohjausmahdollisuudet ja paikkakunnan kustannustaso. Rintasyöpäseulonnan odotetaan vähentävän hoidon kustannuksia, kun uudet tapaukset löytyvät entistä varhaisemmassa vaiheessa. Turussa yhdeksän vuoden seuranta osoitti varhaisessa vaiheessa löydetyn syövän sairaalahoidon tulleen keskimäärin puolta halvemmaksi kuin levinneenä löydetyn syövän hoito. Turku sijoitti vuosikymmenen lopulla eniten rahaa seulontaan, ja jatkotutkimukset osoittavat, millainen vaikutus tällä on rintasyövän diagnostiikan ja hoidon tuloksellisuuteen tulevina vuosina.

Ilmo Parvinen, Lea Kauhava, Hans Helenius, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen

Työpaikka ja kosteusvaurio - selvitys työterveyshuollon toiminnasta

Työterveyshuollossa joudutaan yhä useammin selvittelemään terveysongelmia, joiden epäillään aiheutuneen kosteusvaurioista. Home-, sieni- ja bakteerikasvustojen sekä niiden erittämien yhdisteiden ja mykotoksiinien aiheuttamien riskien arviointi on työterveyshuollolle uutta ja tuottaa vaikeuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon toimintatapoja ja yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa kosteusvauriota epäiltäessä.

Selina Selin, Jukka Uitti, Salme Rantanen, Eero Palomäki

Väestön terveys parani lamasta huolimatta

Kansanterveys on selvinnyt lamasta ja suurtyöttömyydestä yllättävän kitkattomasti: monet sen keskeiset indikaattorit ovat - päin vastoin kuin odotettiin - kehittyneet myönteisesti, osoittaa valtioneuvoston eduskunnalle antama uusi kansanterveyskertomus. Laman ja työttömyyden välittömien terveysvaikutusten vähäisyyden arvioidaan ainakin osaksi johtuvan alkoholin käytön, tupakoinnin, liikenteen ja työtapaturmien vähenemisestä. Eduskunnalle ensimmäistä kertaa annetun kansanterveyskertomuksen ja sen käsittelyn toivotaan synnyttävän julkisen keskustelun terveyspolitiikasta.

Suvi Sariola

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä