Geriatrian alueellinen toimintamalli

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja toimeenpanna alueellinen geriatrinen toiminta Kainuun sairaanhoitopiirissä ja selvittää voidaanko tutkimusalueen kattavalla interventiolla, joka kohdistui Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muihin hallintokuntiin ja luottamushenkilöihin, muuttaa vanhustenhuollon kehityksen suuntaa laaditun mallin mukaiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kuvata ja arvioida geriatrian työryhmän toiminnan vaikutukset potilaisiin sekä terveyskeskuslääkäreiden ja vanhustyöntekijöiden tietoihin ja asenteisiin vanhuuteen.

Sirpa Hartikainen

Ihmisen tunto- ja liikeaivokuoren karakterisointi magnetoenkefalografian avulla

Ihmisen kehoa kosketettaessa tuntoimpulssit kulkevat afferentteja hermoratoja aivokuorelle aktivoiden primaarisen tuntoaivokuoren (SI) vastakkaisen aivopuoliskon päälaenlohkon etuosassa, sekundaariset tuntoaivokuoret (SII) molempien aivopuoliskojen temporaalilohkoissa sekä assosiatiivisen aivokuoren päälaenlohkon takaosassa (PPC). Tahdonalaisen liikkeen, vaikkapa vain sormen heilautuksen yhteydessä aivokuoriaktivaatio muuttuu yhä monimutkaisemmaksi; supplementaarinen liikeaivokuori (SMA) aivopuoliskojen välisessä seinämässä aloittaa liikkeen suunnittelun, ja varsinaisen toteutuksen aikana aktivoituu primaarinen motorinen aivokuori (MI) otsalohkon takaosissa. Tunto- ja liikeaivokuoret toimivat tiiviissä yhteistyössä; kosketus- ja asentotunnon avulla saadaan tietoa tapahtuvan liikkeen laajuudesta, suunnasta ja nopeudesta, jolloin motorinen järjestelmä voi tehdä tarvittavat korjaukset liikerataan.

Nina Forss

IPPA-kuvantaminen koronaaritaudin diagnostiikassa

Jodofenyylipentadekaiinihappo (IPPA) on ns. kolmannen polven rasvahappoanalogi, jota voidaan käyttää sydänlihaksen verenkierron ja aineenvaihdunnan kuvantamiseen gammakameralla. Koronaaritaudin lisäksi merkkiaineen käyttöalueita ovat mm. hypertensiivinen sydänsairaus, erilaiset kardiomyopatiat ja sydämensiirron jälkitila. Metodiikan kehittämisen ohella tutkimuksessa selviteltiin merkkiaineen kliinistä käyttökelpoisuutta koronaaritaudin eri muodoissa.

Markku Walamies

Itsemurhavaaran tunnistaminen

Tiedetään, että itsemurhaan päätyvät henkilöt hakevat apua elämänsä viime vaiheissa terveydenhuollosta puhumatta kuitenkaan suoraan itsemurha-aikeistaan. Työntekijän on usein vaikea tunnistaa potilaansa tai asiakkaansa itsemurhavaaraa, vaikka hän tuntisikin potilaan entuudestaan.

Pirjo Saarinen

Oikaisu

Timo Salomäki referoi tällä palstalla (SLL 3/96, s. 179-180) väitöskirjaansa, joka selvitti epiduraalisesti annostellun fentanyylin käyttökelpoisuutta kivunhoidossa suurten leikkausten jälkeen. Kirjapainossa on fentanyyliannoksista pudonnut pois myy-kirjain, joten jutussa ilmoitetut annokset ovat virheellisiä. Annosten pitää siis olla mikrogrammoja.

Vajaakuntoisuus ja fyysinen ympäristö Asunnonmuutostöiden kustannus-vaikuttavuusanalyysi

Suomessa on tehty paljon asunnonmuutostöitä vajaakuntoisten fyysisen ympäristön parantamiseksi. Näiden muutosten vaikuttavuutta on kuitenkin alettu vasta hiljattain tutkia. Helsingissä tehdyssä selvityksessä kysyttiin arviota asunnonmuutostöiden hyödyllisyydestä niiltä, joiden kotona muutoksia oli tehty. Vastaajista 62 % ilmoitti, ettei pystyisi asumaan kotonaan, ellei muutoksia olisi tehty. Muutostöistä arveli saaneensa paljon hyötyä 77 % vastaajista. Vajaakuntoisten henkilöiden asunnonmuutostöiden merkitys korostuu siinäkin, että laitoshoidon kustannukset ylittävät nopeasti muutostöiden hinnan.

Asko Lukinmaa, Helena Kara, Heikki Takkunen

Kotiruoan suolapitoisuuden mittaus osana äitiysneuvoloiden suolavalistusta

Mikkelissä kokeiltiin ympäristöterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan yhteistyötä suolavalistuksen antamiseksi raskaana oleville naisille. Äitiysneuvolan asiakkaat saivat mahdollisuuden tutkituttaa tekemänsä kotiruoan suolapitoisuuden kunnallisessa elintarvikelaboratoriossa. Neuvolan terveydenhoitajat antoivat tulosten perusteella tietoa suolankäytöstä. Terveydenhoitajat pitivät kokeilua myönteisenä, ja yhteistyömalli jää pysyväksi niin, että suolanäytteitä tutkitaan edelleen terveydenhoitajan valikoimilta asiakkailta. Menetelmän vaikuttavuutta ei tutkittu, mutta raskaana olevien naisten arveltiin olevan vastaanottavaisia tämäntyyppiselle valistukselle.

Maria Närhinen

Lyhyet sairauslomat - tarvitaanko todistuksia?

Kunta-alalla noin kaksi kolmasosaa sairauspoissaoloista kestää alle neljä päivää. Nokialla ja Valkeakoskella tehdyn tutkimuksen mukaan näistä lyhyistä sairauslomista noin kolmasosa oli lääkärin todistamia, loput terveydenhoitajan todistamia tai itse ilmoitettuja. Lyhyiden sairauslomien yleisyys oli miehillä yhteydessä ammattiasemaan, mutta naisilla ei. Kun sairauspoissaolojen kontrollia muutettiin niin, että lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä riitti oma ilmoitus, lyhyiden lomien kokonaismäärä ei muuttunut. Sen sijaan lääkärin todistamat lyhyet lomat vähentyivät hiukan ja terveydenhoitajan todistamat huomattavasti. Tulosten perusteella voidaan suositella sairauspoissaolokontrollin liberalisoimista, niin että työkyvyttömyyden olemassaoloa ja kestoa ratkaistaistaessa otettaisiin nykyistä yleisemmin huomioon sairaan henkilön ja hänen työyhteisönsä oma asiantuntemus ja vastuu.

Pekka Virtanen, Anne Kinnunen, Esa Perä-Rouhu

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyölle olisi enemmän mahdollisuuksia Tappiontasausjärjestelmä estää vapaan kilpailun

Kunnat ovat toistaiseksi käyttäneet varsin vähän valtionosuusuudistuksen antamaa mahdollisuutta hankkia terveydenhuollon palveluja myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ne eivät ole voineet vapaasti kilpailuttaa palvelujen tuottajia varsinkaan erikoissairaanhoidossa, koska pakkojäsenyys erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä ja siihen liittyvä tappiontasausjärjestelmä estävät palvelujen ostamisen yksityisiltä palvelujen tuottajilta, arvioi Terveydenhuoltoalan Palvelujärjestöt ry:n puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yksityisiä palvelujen tuottajia edustava yhdistys järjesti Helsingissä seminaarin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyöstä.

Suvi Sariola

Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa

Jälkiehkäisy on tehokas ja turvallinen tapa estää raskauden alku suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai ehkäisymenetelmän pettäessä. Valittavana on joko hormonaalinen jälkiehkäisy tai kuparikierukan asennus. Hormonaalinen jälkiehkäisy on ainoastaan hätäratkaisu ja tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Tietoa jälkiehkäisyn mahdollisuudesta ja saatavuudesta pitää jakaa niin, että asia olisi riittävän tuttu jo ennen tilannetta, jossa sitä tarvitaan. Puutteelliset tiedot ja asenteet ovat selvityksissä osoittautuneet tärkeiksi jälkiehkäisyn käytön esteiksi. Koska jälkiehkäisyn oikea käyttö lienee tehokkain tapa vähentää raskaudenkeskeytyksiä entisestään, palvelujen saatavuuden parantaminen on Suomessakin tärkeä tavoite.

Pekka Lähteenmäki