Murhapolttajien erityispiirteet

Murhapolton trendiä Suomessa tutkittiin analysoimalla virallisia tilastoja (STV XXIII A) vuosilta 1965-91 Lisäksi tutkittiin Oulussa psykiatrian klinikassa mielentilatutkimuksessa vuosina 1975-93 olleiden murhapolttajien (n = 98) otosta käyttämällä verrokkiaineistona henkirikoksen tekijöitä (n = 55). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää murhapolttajien mielenterveyshäiriöitä, älykkyyttä ja nuorten murhapolttajien erityispiirteitä kvantitatiivisin menetelmin se- kä aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.

Pirkko Räsänen

Uusi immunofluorometrinen kokonaisreniinin määritysmenetelmä

Angiotensiini II:lla on verenpaineen, verenkierron ja elektrolyyttitasapainon säätelyn lisäksi toisenlaisia tehtäviä eri kudoksissa, kuten follikkelin kehittyminen munasarjassa, ovulaatio ja munasarjan tuottamien hormonien synteesi sekä neovaskularisaatio. Näitä tapahtumia säätelee kudoksissa syntyvä proreniini. Proreniiniä, joka on munuaisten tuottaman reniinin esiaste, syntyykin munuaisten lisäksi useissa kudoksissa, kuten munasarjoissa, istukassa ja verisuonten seinämillä. Tämän vuoksi proreniiniä on nimitetty kudosreniiniksi. Reniinin eritystä säätelevät tekijät vaikuttavat munuaisista erittyvän proreniinin synteesiin samansuuntaisina. Proreniinin synteesin säätely muissa kudoksissa on erilaista ja irrallaan munuaisissa tapahtuvan reniinin ja proreniinin synteesin säätelystä. Esimerkiksi proreniinin eritys munasarjoista on hormonitasapainosta riippuvainen ja vaihtelee kuukautiskierron mukaan.

Irma Matinlauri

Nivelreumaa sairastavien ylikuolleisuus ja kuolinsyyt Suomessa 1989

Vajaat 2 000 suomalaista sairastuu vuosittain nivelreumaan. Nivelreuma voi aiheuttaa potilaalle kipua ja heikentää toimintakykyä sekä aiheuttaa sosiaalisia että taloudellisia haittoja. Arviot sairauden aiheuttamasta eliniän lyhenemisestä vaihtelevat suuresti - 3 vuodesta jopa 18 vuoteen. Ylikuolleisuus on yleensä ollut suurempi sairaala-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa, joihin potilaat voivat valikoitua sosiaaliluokan perusteella: niihin rikastuu vaikeita tautitapauksia. Aikaisemmat nivelreuman kuolleisuustutkimukset ovat kaikki olleet kohorttitutkimuksia. Yhtään aikaisempaa nivelreuma-aineistoa ei ole seurattu siihen asti, kunnes kaikki potilaat ovat kuolleet, vaikka kuolinsyyt voivat vaihdella taudin keston mukaan. Aikaisemmin tehtyihin nivelreuman ylikuolleisuutta koskeviin tutkimuksiin potilaat on kerätty kestoltaan vaihtelevan sairastamisajan jälkeen, jolloin enin osa rauhoittuneista tautitapauksista on jäänyt aineistosta pois.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Epiteelisolujen kalvokuorikko

Epiteelisolut ovat polaroituneita soluja. Niiden solukalvossa voidaan yleensä erottaa kolme sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan toisistaan poikkeavaa aluetta: onteloa (esimerkiksi ruoansulatuskanavaa) vasten oleva apikaalikalvo, toisten solujen kanssa kontaktissa oleva lateraalikalvo sekä basaalikalvo, joka välittää yhteyksiä tyvikalvoon ja sen alaisiin rakenteisiin. Tällä hetkellä tiedetään useita tekijöitä, jotka osallistuvat epiteelisolujen polariteetin muodostamiseen ja sen ylläpitämiseen. Yksi näistä on solun sisäinen tukiranka ja erityisesti aivan solukalvon alla oleva verkkomainen tukiranka, ns. kalvokuorikko. Kalvokuorikko löydettiin ensimmäisenä punasoluista, joissa sen rakenne on tarkasti selvitetty. Punasoluissa tämän verkon säikeet muodostuvat sauvamaisesta proteiinistä, spektriinistä, ja solmukohdat useista muista proteiineistä. Verkko on kiinnittynyt useista kohdista solukalvon ioni-kanaviin ja glykoproteiineihin, ja sen tehtävänä on tukea solukalvoa ja pitää yllä punasolujen kaksoiskoveraa muotoa. Spektriiniä on löydetty myös kaikista muista elimistömme soluista, mutta näissä kalvokuorikon tarkka rakenne ja tehtävät ovat vielä hyvin epäselviä.

Virva Huotari

Tavallisimmat sairaudet kuntien laitos- ja kotihoidossa sekä terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lääkärityövoima

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin yhden päivän ajalta vuosina 1994 ja 1995 terveyskeskussairaalapotilaiden, vanhainkotiasukkaiden sekä valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden tärkeimmät sairaudet. Samassa kyselyssä tiedusteltiin lääkärien tekemiä työaikoja terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa. Noin puolet laitoshoidossa olevista sairasti dementiaa tai aivoverenkiertohäiriöitä. Valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden yleisin sairaus olivat sydäntaudit. Lääkärit työskentelivät terveyskeskussairaaloissa hoidettavaa kohti noin kymmenen kertaa pitempään kuin vanhainkodeissa.

Pertti Karppi, Tapio Tervo, Marja-Leena Kärkkäinen

Aikuisten hammashuolto terveyskeskusten näkökulmasta

Lama on nostanut kunnissa esille kysymyksen ns. lakisääteisesti hoidettavista hammashuollon potilaista. Monet kunnat ovat vähentäneet tai suunnittelevat vähentävänsä hammashoidon palveluja. Suun terveydenhuoltoon vaikuttavia ratkaisuja tehtäessä tulee muistaa, että suun ja hampaiden yleisimmät sairaudet ovat ehkäistävissä ja että alttius hammassairauksiin riippuu monista tekijöistä, kuten muusta terveydestä ja sosiaalisista oloista. Aikuinen, jolla oli lapsena ja nuorena terveet hampaat, tarvitsee huomattavasti vähemmän hoitoa kuin potilas, jolle on jo varhain jouduttu tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Eeva Widström, Ilpo Pietilä, Pekka Utriainen

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntö perusterveydenhuollossa

Käsitykset lasten äkillisen välikorvatulehduksen asianmukaisesta hoidosta vaihtelevat niin Suomessa kuin muuallakin. Monissa maissa on annettu hoitosuosituksia ja pidetty konsensuskokouksia hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Suomessa tehtiin terveyskeskuksille kysely lasten äkillisen välikorvatulehduksen nykyisestä hoitokäytännöstä. Käytäntöjen todettiin poikkeavan sekä kymmenen vuoden takaisesta kotimaisesta konsensussuosituksesta että muiden maiden käytännöistä.

Erik Hagman, Sirpa Sairanen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Melatoniini - monen sairauden taustatekijä?

Melatoniini opittiin 80-luvulla tuntemaan erityisesti kaamosmasennuksen mahdollisena avaintekijänä. Kaamosmasennuksen havaittiin liittyvän melatoniinierityksen vuorokausirytmin häiriintymiseen. Viime vuosina on havaittu, että myös melatoniinin kokonaiserityksellä voi olla merkitystä monissa sairauksissa. On saatu viitteitä siitä, että rintasyöpä, iskeeminen sydänsairaus sekä mm. MS-tauti olisivat yhteydessä vähentyneeseen melatoniinieritykseen. Toisaalta melatoniinierityksen vähentyminen näyttäisi lievittävän mm. Parkinsonin taudin oireita ja vähentävän epileptisten kohtausten lukumäärää. Melatoniinia koskeva tutkimustyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessaan ja tähän mennessä saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Jyrki Penttinen

Väkivalta syynä kolmasosaan kasvomurtumista Lounais-Suomessa vuosina 1985-1989

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin 80-luvun jälkipuoliskolla 699 kasvomurtumapotilasta. Vammoista 33 % oli väkivallan aiheuttamia ja 22 % oli syntynyt liikenteessä. Potilaita oli vuosittain noin 140, eikä määrä muuttunut merkitsevästi tarkastelujakson aikana. Verrattuna 15 vuotta aikaisempaan TYKS:ssa hoidettujen leukamurtumien analyysiin runsasenergiaiset liikennevammat näyttävät vähentyneen ja vähäenergiaiset väkivaltavammat sen sijaan lisääntyneen. Kyseinen muutossuunta tulisi ottaa huomioon hoidon organisoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa.

Kalle Aitasalo, Risto Lehtinen, Heikki Valkama, Esa Laurikainen

Purentaelimen toimintahäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Purentaelimen toimintahäiriöt ovat varsin yleisiä vaivojen aiheuttajia, ja oireet saattavat säteillä kasvojen alueelta muualle päähän sekä niska- ja hartiaseutuun. Niiden mahdollisuus vaikeaselkoisten oireiden syynä tulisi muistaa erityisesti, kun potilaalta puuttuu hampaita tai hänellä on hammasproteesi. Hampaiston ja purennan tarkistus sekä tarvittaessa lähettäminen hammaslääketieteelliseen konsultaatioon voivat säästää potilasta kalliilta tutkimuksilta ja hoidon pitkittymiseltä.

Aune Raustia