Viina kuin viina suojaa sydäntä

Alkaa olla varsin laajasti tunnettua, että 1-2 etanoliannosta vuorokaudessa vähentää sepelvaltimotaudin riskiä. Tuoreen meta-analyysin mukaan tuo annos vähentää keskimääräistä riskiä 17 % (95 %:n luottamusväli 23-11 %) täysraittiuteen verrattuna. Epäselvyyttä on sen sijaan, onko suojavaikutus yhteydessä siihen, missä muodossa etanoli nautitaan: oluessa, viinissä vai viinassa. Koska ensimmäiset etanolin suojavaikutusta koskevat tutkimukset tulivat Ranskasta, on varsin yleisesti arveltu, että suojavaikutus välittyy punaviinissä, osin siihen liittyvän antioksidanttivaikutuksenkin takia. Nyt julkaistu meta-analyysi pyrkii selventämään tietoa.

Robert Paul

Henkisesti terveen ihmisen näköharhat

Vuonna 1760 sveitsiläinen filosofi Charles Bonnet kuvasi nimeänsä kantavan oireyhtymän: muuten terveelle ihmiselle ilmaantuu monimuotoisia näköharhoja. Vuoteen 1989 mennessä kirjallisuudessa oli kuvattu vain 46 potilastapausta, ja pitkään arveltiinkin, että oireyhtymä on perin harvinainen.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Rintasyövän paikallisen hoidon jälkeen liitännäishoitona annetun tamoksifeenin on osoitettu vähentävän kuolleisuutta menopaussi-iän ohittaneilla naisilla. Hoidon optimaalista kestoa ei ole kuitenkaan tiedetty. Ruotsalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 3 545 postmenopausaalista naista rintasyöpäleikkauksen jälkeen saamaan tamoksifeenia joko kahden tai viiden vuoden ajan. Keskimäärin 5,5 vuoden mittaisen seurannan aikana osoittautui, että sekä kuolleisuus rintasyöpään (p = 0,009) että kokonaiskuolleisuus (p = 0,03) olivat pienemmät naisilla, jotka söivät tamoksifeenia viiden vuoden ajan verrattuna kaksi vuotta tamoksifeenia käyttäneisiin. Kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista potilaista oli elossa viiden vuoden ryhmässä 80 % ja kahden vuoden ryhmässä 74 %.

Heikki Joensuu

Poikasia pyöräyttelevä jättibakteeri hämmästyttää tutkijoita

Tähän asti bakteereiksi on hyväksytty oliot, jotka näyttävät bakteereilta mikroskoopissa ja kasvavat niin kuin bakteerien pitääkin. Geeniteknologian vapautettua mikrobiologit morfologian ikeestä mitä ihmeellisemmät otukset ovat osoittautuneet geeniensä perusteella bakteereiksi.

Matti Viljanen

Taas uusi HIV:n apumolekyyli

Kirjoitin äskettäin tällä palstalla fusiiniksi nimetyn proteiinin löytymisestä sellaisten solujen pinnalta, joita HI-virus pystyy infektoimaan. Kaksi amerikkalaista tutkijaryhmää esittelee nyt Naturessa toisen proteiinin, jota virus käyttää CD4-molekyylin ohella sulautuessaan solun pintaan. Molekyylistä käytetään toistaiseksi melko persoonatonta nimeä CC-CKR-5.

Matti Viljanen

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus kansanterveys-ongelmana

Astma tunnustetaan kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja siihen on pureuduttu valtakunnallisen astmaohjelman avulla. Muut krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, koska tehokasta hoitoa ei ole ja ennuste on varsin huono. Poistoilmoitusrekisterin perusteella tehty tutkimus osoittaa kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden vuoksi käytettyjen hoitojaksojen lisääntyneen parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Koska nämä keuhkosairaudet yleistyvät ja samanaikaisesti väestö ikääntyy, hoito aiheuttaa jatkossakin paljon kustannuksia sairaalahoidon tarpeen ilmeisesti jatkuvasti lisääntyessä.

Tuili Tuuponen, Timo Keistinen, Sirkku Vilkman, Sirkka-Liisa Kivelä

Kirurgisen hoitotakuun mahdollisuudet Suomessa

Suomessa jono yleiskirurgisiin leikkauksiin on lyhentynyt 6,7 % vuodesta 1987 vuoteen 1994. Leikkausjonoissa oli vuonna 1994 väestömäärään suhteutettuna keskimäärin noin 11 potilasta 1 000 asukasta kohti. Keskimäärin Suomessa leikkausjono on noin 6 kuukauden pituinen, mutta alueellinen vaihtelu on erittäin suurta. Hoitotakuu tuli mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan ensi kertaa vuonna 1995. Hoitotakuun tavoitteeksi sopiva leikkaushoidon jonotusaika voisi olla 3-4 kuukautta. Laskennallinen jonotusaika leikkauksiin oli vuonna 1994 alle 4 kuukautta vain kuudessa sairaanhoitopiirissä. Koska taloudelliseen kertasatsaukseen perustuvat "jonojenpurkuprojektit" ovat muuallakin osoittautuneet seurantatutkimuksissa epäonnistuneiksi, tulisi niiden sijasta pyrkiä kestävään ratkaisuun, joka perustuu väestön hoidon tarpeen ja kirurgisen tuotannon väliseen tasapainoon.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Riitta Luhtala

Opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmä: Erikoisalojen koulutusohjelmien määrä puoleen, ohjelmien rakenteeseen ja kestoon muutoksia

Opetusministeriö asetti 12.6.95 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää erikoislääkärikoulutusta koskevia kehittämissuunnitelmia Euroopan Unionissa tunnustettavien tutkintojen määrän, niiden keston ja sisällön osalta. Työryhmän tuli selvittää erikoislääkärikoulutuksen muutostarpeet ottaen huomioon EU:n päätökset ja suunnitelmat, sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lääkärityövoiman laskentatyöryhmän III ehdotukset, erikoisaloilta tulleet ehdotukset sekä lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Työryhmän tuli tehdä ehdotukset erikoislääkärin tutkintoon johtavien erikoisalojen määrästä ja nimikkeistä, erikoislääkärikoulutuksen rakenteesta ja kestosta, erikoislääkärikoulutuksen koulutusvastuun jaosta sekä erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.

Hannu Halila

Onko aurinkovoiteesta hyötyä?

Aurinkovoiteet pystyvät oikein käytettyinä estämään auringonpolttaman, mutta niiden suojateho muita ultraviolettisäteilyn aiheuttamia terveyshaittoja vastaan ei ole yhtä kiistaton. Voiteen suojakerroin ilmoittaa suojan UVB-säteitä kohtaan, UVA-säteiltä voiteet sen sijaan suojaavat huonommin. Aurinkovoiteiden salakavala riski onkin UVA-altistuksen lisääntyminen: tehokas UVB-suoja estää ihoa palamasta ja saattaa siten pitkittää auringossa oleskelua yli voiteiden UVA-suojatehon. Auringonottajien on myös havaittu käyttävän huomattavasti pienempiä voidemääriä kuin suojakertoimia testattaessa käytetään. Suojaava teho riippuu kuitenkin suoraan voiteen määrästä iholla: kun voiteen määrä vähenee puoleen testauksessa käytetystä, pienenee myös suojakerroin puoleen.

Leena Koulu

Talven 1995-96 influenssa - tyyntä myrskyn edellä?

Talven 1995-96 influenssaepidemia oli Euroopassa vain keskinkertaisen voimakas. Kausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, miten influenssavirusten poikkeukselliseen muuntelupotentiaaliin ja sopeutumiskykyyn liittyy ainainen yllätysten mahdollisuus. Influenssan epidemiologiassa tyyni vaihe merkitsee usein lähestyvää myrskyä. Nytkin siihen näyttää olevan aineksia.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Timo Rostila, Risto Visakorpi