Anestesiaan ja leikkaukseen liittyvä pelko ja jännitys

Toisin kuin lääkärikunta yleisesti uskoo, potilaan leikkauspelko ei suinkaan rajoitu leikkauspäivään. Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että monilla potilailla ahdistus onkin suurimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja joillakin se jatkuu vielä leikkauksen jälkeenkin. Todennäköisesti anestesia- ja leikkauspelon luonne vaihtelee suuresti potilaittain. Ilmeisesti osa saattaa hyötyä anksiolyyttisestä lääkehoidosta muutamana päivänä ennen toimenpidettä, jotkut jopa sen jälkeenkin. Lääkehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto potilaan vastaanottokyvyn mukaiselle informaatiolle.

Jussi Kanto

Skitsofrenia aivojen sairautena

Moderni aivotutkimus ja etenkin aivojen kuvantamistutkimukset ovat viime vuosina tuoneet uudenlaista tietoa skitsofreniasta. Skitsofreniaa pidetään nykyisin yhä yleisemmin aivojen varhaisen kehityksen häiriönä. Skitsofreniapotilaiden aivokammioiden on toistuvasti todettu olevan laajemmat kuin terveiden verrokkien, joskin kvantitatiivinen ero on varsin pieni. Muitakin aivorakenteiden muutoksia on havaittu, erityisesti vasemmassa aivopuoliskossa. Myös aivojen toiminnallisista poikkeavuuksista kertyy uutta tietoa.

Erkka Syvälahti, Jarmo Hietala

Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalaan lähetetyt vaaralliset ja vaikeahoitoiset potilaat

Viime vuosina yhä useampi valtion mielisairaaloiden potilaista on tullut hoitoon suoraan kunnallisen sairaalan lähettämänä ilman mielentilatutkimusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä. Mielisairaista rikoksentekijöistä tulee yhä harvemmin kriminaalipotilaita. Tyypillinen vaikeahoitoisuutensa vuoksi Niuvanniemen sairaalaan vuonna 1994 lähetetty potilas oli keskimäärin 31-vuotias psykoottinen, vaikeasti päihdeongelmainen, useita väkivaltarikoksia tehnyt, kunnallisessa sairaalassakin väkivaltainen tai karkaileva, sairaudentunnoton ja hoitovastainen mies.

Anu Putkonen, Jarmo Paanila

Aivoinfarktin liuotushoito - tuloksia ja intohimoja

Sydäninfarktin hoidossa trombolyysi ja asetyylisalisyylihappo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Näillä hoidoilla mortaliteetti pienenee noin 3 % ja sepelvaltimot pysyvät paremmin auki, mikä antaa aikaa myöhempiä toimenpiteitä, esimerkiksi pallolaajennusta varten. Aivoinfarkteista eivät tulokset ole yhtä selkeitä, eikä nyt julkaistu MAST-I-tutkimus tuo juuri lisävarmuutta. Keskustelua ja intohimoa kyllä.

Robert Paul

Vaihtoehtolääketiede Australiassa

Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 1990, että maassa käytettiin ns. vaihtoehtoisiin hoitoihin 13,7 miljardia dollaria vuodessa (60 miljardia markkaa). Nyt on Lancetin palstoilla ilmestynyt tutkimus, jossa selvitettiin vaihtoehtolääkkeiden ja vaihtoehtohoitojen laajuutta Australiassa. Selvitys perustui kotioloissa tehtyyn noin 3 000:n satunnaisesti valitun henkilön haastatteluun.

Heikki Joensuu

Normodigoksinemia ja näkömuutokset

Jo Withering huomasi vuonna 1785 hoitaessaan potilaita sormustinkukkauutteella, että liika lääke aiheuttaa näköhavainnon muutoksia, etenkin vihreän ja keltaisen värin korostumisen. Tästä huolimatta oire lienee perin harvinainen. Uutta väriä digoksiinin näköhavaintoa muuttavaan ominaisuuteen tuo newyorkilais-iowalainen tutkimus kaikessa pienuudessaan.

Robert Paul

Omepratsolihoito altistaa kampylobakteeri- infektiolle

Mahahapot estävät bakteerien kasvua. Siksi on luontevaa ajatella, että haponeritystä vähentävät lääkkeet lisäävät riskiä sairastua suolistoinfektioihin. Salmonellainfektion riski kasvaa H2-salpaajahoidon aikana. Näin käy myös mikrobilääkityksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Salmonellan kohdalla asia siis tiedetään, mutta miten on asian laita yhtä yleisen suolistopatogeenin, kampylobakteerin, laita?

Pentti Huovinen

Stressi hidastaa haavan paranemista

Immuunijärjestelmällä on keskeinen osuus haavan paranemisessa. Haava lisää infektioriskiä, jota vastaan taistelevat erilaiset sytokiinit (mm. interleukiini-1, interleukiini-8 ja TNF). Nämä myös houkuttelevat paikalle makrofagit, jotka puolestaan osallistuvat fibroblastien kollageenisynteesin säätelyyn.

Robert Paul

Johto ja henkilöstö tulosjohdetussa työyhteisössä

Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa pyritään kaikkien organisaation jäsenten sitoutumiseen tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä sekä palvelujen laadun parantamisessa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käynnistettiin vuonna 1989 hallinnon johtamisjärjestelmän uudistus, joka merkitsi organisaation, johtamisen ja työn uudistamista tulosjohtamisen periaatteiden pohjalta. Arviointitutkimus neljän vuoden kuluttua osoitti henkilökunnan ja johdon käsityksessä ja arvostuksissa olevan merkittäviä eroja, vaikka tulosjohtamisen periaatteet olivat integroituneet osaksi sairaalan hallintoa ja johtamista.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Erkki Laasonen, Eeva Mattila, Kaija Nojonen, Pentti Meklin

Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen